Versio 25. marraskuuta 2018 kello 19.27 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta p →‎Aiheesta muualla: typo ← Vanhempi muutos		Versio 4. heinäkuuta 2019 kello 17.40 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta lisää + tarkemmin lähteistystä Geo-lehden artikkelin pohjalta. Pois tarpeettomia vuosilukulinkkejä. Uudempi muutos →
Rivi 2: ==Uran alkuvaiheet== Auer opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa suorittaen filosofian tohtorin tutkinnon [[1923]]. Hänestä tuli yliopiston maantieteen professori ~~[[1929]]~~vuosiksi 1929–1950.<ref name="GEO-10/2010"/> ==Tutkimukset Patagoniassa== Auer tutki erityisesti turvesoita ja sitä, miten ne ovat [[jääkausi]]en jälkeen muodostuneet pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Opetusministeriön määrärahan turvin Auer tutkijatovereineen perehtyi vuosina 1928–1929 [[Tulimaa]]n topografiaan, geologiaan, kasvillisuuteen ja eläimistöön. Auer antoi [[löytöretkeilijä\|löytöretkeilijöiden]] tapaan monille löytämilleen paikoille suomalaisia nimiä: [[Finlandiavuono]], Fjordo Presidente Relander, Runeberg-, Lönnrot- ja Kivijäätiköt, mutta nimet eivät vakiintuneet eivätkä päässeet uudempiin karttoihin. Chilen viranomaiset kuitenkin tunnustivat Fjordo Finlandian (”Finlandiavuono”) ja muuan [[Fjordo Auer]]in virallisiksi vuonojen nimiksi vuonna 2007, lähes 80 vuotta Auerin ensimmäisen retkikunnan käyntiä myöhemmin. Auer jatkoi tutkimuksia [[Patagonia]]ssa vuosina 1937–1938, ja myöhemmin vuosina 1946–1953 sekä 1956–1957 hän toimi [[Argentiina]]ssa hallituksen kutsumana asiantuntijana.<ref name="GEO-10/2010">Sanna Leskinen: "Väinö Auer - Suotutkija teki elämäntyönsä Patagoniassa". GEO-lehti, 10/2010, sivut 32-35</ref> ~~Auer jatkoi tutkimuksia [[Patagonia]]ssa vuosina [[1937]]–[[1938]], ja myöhemmin vuosina [[1946]]–[[1953]] hän toimi [[Argentiina]]ssa [[Juan Peron\|Peronin]] hallituksen neuvonantajana.~~ Auer oli myös kiinnostunut Tulimaan alkuperäisväestön [[Yaghanit\|yaghan]] (yagan, yaman) -intiaanien elämästä ja kyvystä selviytyä hatarien majojensa, nuotioittensa, kanoottiensa ja meren antimien turvin lähes alasti ankarassa ilmastossa. Tautien ja seudulle uudisasukkaiksi muuttaneiden lammasfarmareiden vainon seurauksena jaghanien lukumäärä väheni radikaalisti, ja he joutuivat vähitellen luopumaan omasta kulttuuristaan ja kielestään. Jo Auerin Tulimaan-matkan aikaan intiaanit oli valtaosin alistettu reservaatteihin tai sulautettu valtaväestöön. Rivi 14: == Yliopistouran jatko == Palattuaan Suomeen [[1953]] Auer toimi [[Helsingin yliopisto]]n maantieteen professorina toisen kauden vuosina [[1953]]–[[1957]] ja geologian ja paleontologian professorina [[1957]]–[[1963]].<ref name="GEO-10/2010"/> Auer kehitteli ajatusta "maapallon kellosta", joka oli varhainen nykyisen [[laattatektoniikka\|laattatektoniikan]] edeltäjä selittämään maailmanlaajuisia geologisia muutoksia. Se perustui [[tefra]]kronologiaan eli tulivuorten purkauksien tuottamien päällekkäisten tuhkakerrosten iänmääritykseen. Valtamerten pinta oli Auerille ikään kuin kellon viisari, jonka korkeuden vaihtelut yhdessä tulivuorten purkausten ja ilmaston sekä kasvillisuuden säännönmukaisten ja jaksollisten vaihteluiden kanssa selitti geologisia tapahtumia. Auerin teoreettisilla ajatuksilla ei ole ollut juurikaan merkitystä.<ref name="GEO-10/2010"/> == Lähteet ==

Ero sivun ”Väinö Auer” versioiden välillä