Ero sivun ”Esa Itkonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p
p kh
Rivi 4:
Esa Itkonen kuuluu [[Itkonen|Itkosten]] tiedesukuun, josta on tullut monia merkittäviä suomen ja sen sukukielten tutkijoita. Hänen isänsä [[Erkki Itkonen]] oli fennougristiikan tutkija ja [[akateemikko]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kuka kukin on 1982 | Vuosi = 1982 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Otava | Tunniste = | Viitattu = 6.10.2012 }}</ref> ja serkkunsa suomen kielen tutkija [[Terho Itkonen]].
 
Esa Itkonen erikoistui 1970-luvun alussa yleiseen kielitieteeseen ja erityisesti kielitieteen filosofisiin perusteisiin. Väitöskirjassaan ''Linguistics and Metascience'' (1974) Itkonen osoitti 1900-luvun kenties vaikutusvaltaisimman kielitieteen tutkijan [[Noam Chomsky]]n lauseopillisten teorioiden taustalla piilevät tietoteoreettiset ongelmat. Itkonen kritisoi erityisesti käsitystä [[universaalikielioppi|universaalikieliopista]], jonka mukaan kaikkien kielten kielioppi heijastaa yhteistä biologispohjaista kielikykyä. Chomskyn fysikaalisia käsityksiä vastaan Itkonen esitti, että kielitiede on humanistinen tiede ja kielen kehitystä ohjaava voima lähinnä [[analogia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kielitieteen päivät (1994) XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994| Suomentaja = | Vuosi = | Luku = Esa Itkonen: Lauseen käsite universaalikieliopissa| Sivu = |Sivut = 97–105| Selite = Acta Universitatis Ouluensis. Series B. Humaniora 0355-3205; 19| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Oulun yliopisto| Tunniste = ISBN 951-42-4040-5| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref>
 
Myöhemmin Itkonen on tutkinut erityisesti kielitypologiaa ja kielen universaaleja, sekä kielitieteen historiaa. Hän on kritisoinut sekä [[generatiivinen kielitiede|generatiivista kielitiedettä]], että myös mm. [[diskurssianalyysi]]a ja erityisesti [[postmoderni filosofia|postmoderniin filosofia]]an pohjaavia kielikäsityksiä, jotka ovat tavallisia [[kulttuurintutkimus|kulttuurintutkimuksessa]]. Hän on toisaalta korostanut luonnollisten kielten eroja, toisaalta kritisoinut käsitystä, jonka mukaan kieli ohjaa kaikkea kognitiota.