Ero sivun ”Sodoman 120 päivää (elokuva)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Elonet-linkin päivitys. Merkkaus: Sisältö korvattu |
p – |
||
Rivi 12:
| pääosat = [[Paolo Bonacelli]] <br> [[Giorgio Cataldi]] <br> [[Umberto Paolo Quintavalle]] <br> [[Aldo Valletti]] <br> [[Caterina Boratto]] <br> [[Elsa De Giorgi]] <br> [[Hélèna Surgère]] <br> [[Sonia Saviange]] <br> [[Renata Moar]] <br> [[Franco Merli]] <br> [[Inès Pellegrini]]
| maa = [[Italia]] <br> [[Ranska]]
| tuotantoyhtiö = P.E.A.
| ensi-ilta = [[1975]]
| kesto = 117 min
Rivi 27:
'''Sodoman 120 päivää''' ({{k-it|Salò o le 120 giornate di Sodoma}}) on [[Pier Paolo Pasolini]]n ohjaama [[Italia|italialainen]] draamaelokuva vuodelta 1975. Se perustuu [[markiisi de Sade]]n [[Sodoman 120 päivää|saman nimiseen romaaniin]], mutta Pasolini siirsi tapahtumat Mussolinin fasistiseen [[Salòn tasavalta]]an. Elokuva kertoo Mussolinin fasistien vangeiksi joutuneista ihmisistä, jotka joutuvat kulkemaan alasti ja ovat jatkuvasti alistettuja ja nöyryytettyjä. Elokuvan kuuluisassa kohtauksessa yksi vangeista pakotetaan syömään ulostetta.
Elokuvan säälimätön kerrontatapa herätti ensi-iltavuonaan suurta kritiikkiä ja se kiellettiinkin kokonaan monissa maissa. Suomessa elokuva kiellettiin hyvien tapojen vastaisuuden ja epäsiveellisyyden perusteella vuonna 1976. [[Valtion elokuvatarkastamo]] antoi elokuvalle esitysoikeuden kahteen erikseen määrättyyn [[Suomen elokuva-arkisto]]<nowiki/>n näytökseen 1984.<ref name=":0" /> Täyskielto raukesi vasta 1.1.2001 kuvaohjelmien tarkastusta koskevan lakimuutoksen yhteydessä, kun ns. aikuissensuuri poistui Suomesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2000/20000002|nimeke=FINLEX ®
Elokuvan historiassa ''Sodoman 120 päivää'' on osa 1970-luvulla tapahtunutta elokuvan murrosta seksuaalisuuden käsittelyssä. Pehmopornahtavan ''[[Emmanuelle]]n'' (1974) maailmanlaajuinen menestys toi seksin pysyvästi valkokankaille. Pasolinin oman ''[[Elämän trilogia]]n'' (1971–74) elokuvat olivat jo kuvanneet avoimesti seksuaalisuutta elämänmyönteisenä ja iloisena asiana. ''Sodoman 120 päivää'' oli kuitenkin räikeässä ristiriidassa ''Elämän trilogian'' elämänmyönteisyyteen, sillä siinä elämänmyönteisyyden korvasi iloton alistaminen ja nöyryyttäminen.
| |||