Versio 3. heinäkuuta 2019 kello 14.15 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta lis osuus viljelmistä ja peltoalasta ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2019 kello 14.18 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p →‎Suomalaisen torpparilaitoksen synty: lis väliots, kh Uudempi muutos →
Rivi 7: [[Image:Tiainen_croft.JPG\|thumb\|300px\|[[Puolanka\|Puolangan]] Auholla sijaitseva kunnostettu Tiaisen torppa.]] [[Kuva:Someron torppamuseo.JPG\|thumb\|300px\|right\|[[Somero]]n torppamuseo kuvaa suurehkoa somerolaista torppaa 1800-luvulla.]]Suomen torpparilaitoksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin [[aateli]]skartanoiden maille ryhdyttiin perustamaan torppia helpottamaan kartanoiden työvoimapulaa. Torpparityövoima oli pitkään aatelisten [[erioikeus]]. Vuodesta 1740 lähtien saivat myös [[talonpoika\|talonpojat]] ottaa [[perintötila\|perintötiloilleen]] torppareita. ~~Torpparilaitos~~Torpparijärjestelmä olikin yksi merkittävimmistä ~~1700-1800~~1700–1800-lukujen yhteiskunnallisista ~~reformeista~~muutoksista. Talonpoikien tiloille perustettiin työvoimantarpeen lisäksi torppia myös talonpojan nuorempien veljien tai aikuistuvien poikien viljeltäviksi. Talonpojan kanssa samaa perhettä olevan torpparin oikeudet olivat merkittävästi paremmat kuin vieraan maille viljelyksensä raivanneen torpparin. ==Torppien määrä== Torppien määrä nousi ripeästi: 1700-luvun alussa torppia oli Suomessa noin 1 000, (noin 2,5 prosenttia väestöstä) 1800-luvun alussa noin 20 000 ja vuosisadan lopulla jo 70 000. Torppareita olivat myös [[Ruotujakolaitos\|ruotusotatorppien viljelijät]] eli ruotusotilaat. Torppareista muodostui pian uusi yhteiskunnallinen ryhmänsä, joka sijoittui maata omistavien talonpoikien ~~sekä~~ja irtaimen työväestön väliin. Vuokraviljelmien osuus kaikista maatiloista oli vuonna 1912 jo lähes puolet, mutta niiden osuus peltomaasta oli pienempi (vaihteli 12–21 prosentin välillä)<ref name=pelt />. Niiden peltoalat olivat siis pieniä. {\| class="wikitable" style="text-align:right" Rivi 39 ⟶ 42: \| 95 290 \|} == Torpparikysymys == Torppareiden määrän nopea kasvu, torppien perustamisen vaikeutuminen, sekä metsien arvon nousu nostivat torpparikysymyksen merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot ja vaadittu vuokra, [[taksvärkki]], saattoivat olla torpparille kohtuuttomat. Osa vuokrasuhteista perustui ainoastaan suullisiin sopimuksiin, jolloin sopimusehtoja saatettiin kiristää kesken kauden. Torpparilla ei välttämättä ollut minkäänlaista irtisanomissuojaa vuokranantajan häätöä vastaan. Kun torpista oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa ja kun vaatimus päivätöistä muutoinkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja tätä kautta torpparien tyytymättömyyden ilmaisuihin jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 1900-luvun ensimmäisinä vuosina Suomessa nähtiin lukuisia [[Torpparilakot\|torpparilakkoja]]. Kuuluisiksi muodostuivat [[Laukon torpparihäädöt 1907\|Laukon kartanon häädöt]] vuonna 1907.<ref>Osmo Apunen (1987): ''Torpparikysymys kärjistyy''. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6.</ref>

Ero sivun ”Torppari” versioiden välillä