Ero sivun ”Aman Allah Khan” versioiden välillä

Kolmas afgaanisota oli tehnyt Aman Allahista juhlitun sotasankarin. Hallitsijana hän käytti mainettaan agressiivisen modernisoinnin aloittamiseksi. Uudistusten esikuvia olivat etenkin vastaavia uudistuksia toteuttaneet [[Turkki]] ja [[Iran|Persia]]. Uudeksi hallintokeskukseksi perustettiin [[Dar al-Aman]] hieman Kabulin lounaispuolelle. Täältä käsin aloitettiin maan uudistaminen. Aman Allah lakkasi käyttämästä vanhaa emiirin arvonimeä. Sen sijaan hän otti käyttöön suurkuningas- eli padešah-tittelin. Afganistanin hallitsijat olviat lakanneet käyttämästä kyseistä titteliä [[ensimmäinen afgaanisota|ensimmäisen afgaanisodan]] aikoihin. Afganistanin valuutta sai uuden nimen [[Afganistanin afgaani|afgaani]]. Afganistanin ensimmäinen [[perustuslaki]] otettiin käyttöön vuonna 1923 ja sen esikuvana oli Persian perustuslaki vuodelta 1906. Pakkotyö, kidutus ja orjuus kiellettiin, kansalaisista tuli yhdenvertaisia ja heille taattiin koulutuksen, ykistyisomaisuuden, elinkeinon ja lehdistönvapaus. Maan viralliseksi uskonnoksi määriteltiin islam, mutta perustuslaki takasi myös muiden uskontojen oikeudet, ainakin sikäli kun ne eivät "häiritse yleistä järjestystä". Nykyaikainen suuntaus näkyi myös Aman Allahin yksityiselämässä. Toisin kuin monilla muilla edeltäjillään, Aman Allahilla oli vain yksi vaimo, [[Soraja Tarzi]], Mahmud Tarzin tytär. Myös hänen vaimollaan oli suuri merkitys Afganistanissa ja hän kamppanjoi esimerkiksi tyttöjen ja naisten tasa-arvon puolesta. Esimerkiksi huntupakko lakkautettiin ja naisten koulutus tehtiin mahdolliseksi. Toisaalta esimerkiksi uusi perustuslaki oli laadittu siten, että kuningas ei menettänyt valtaansa parlamentaristiselle demokratialle. Kuningas jatkoi henkilökohtaisesti hallituksen ja ministerineuvoston jäsenten nimityksiä.<ref name="afg" />