Ero sivun ”Henkilöpalvonta (politiikka)” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 162:
 
Toinen suomalainen, jolle on ajoittain osoitettu lähes henkilökulttimaisia piirteitä on [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]. Jo sotien aikana hänestä tuli lähes palvonnan kohde ja häneen kohdistuvaa arvostelua pyrittiin torjumaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Mannerheim, Elämänkaari, Symboli | Ajankohta= | Osoite=http://www.mannerheim.fi/01_elama/s_symbol.htm | Julkaisija=MANNERHEIM INTERNETPROJEKTIN NEUVOTTELUKUNTA | Luettu= 2.6.2007 }}: ''"Mannerheimin muodostumista kansalliseksi symboliksi helpotti se, että hän oli onnistunut pysymään erillään puoluetaistelusta...Sotien aikana ja kauan hänen kuolemansa jälkeen hän oli palvonnan kohde, ja häneen kohdistettua kritiikkiä on torjuttu ärhäkkäästi."''</ref> Mannerheim sai 75-vuotispäivänään ainutkertaisen [[Suomen Marsalkka|Suomen Marsalkan]] arvonimen ja samalla nimettiin Helsingin pääkatu Heikinkatu ja lisäksi Turuntie [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]ksi. Lukuisissa muissa suomalaisissa kaupungeissa on Mannerheiminkatuja ja -teitä. Mannerheimille valmistui [[Mannerheimin patsas (Tampere)|patsas]] jo vuonna 1939 Tampereelle. Patsashankkeen toteutus kuitenkin lykkäytyi muun muassa sodan syttymisen takia sekä sotien jälkeen Mannerheimin itsensä vastustuksen vuoksi. Patsas pystytettiin Tampereella vasta marsalkan kuoleman jälkeen vuonna 1956. Myöhemmin patsaita on pystytetty lukuisiin Suomen kaupunkeihin. [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] [[Puolustusvoimain lippujuhlan päivä|lippujuhlan päivä]] 4. kesäkuuta on samalla Mannerheimin syntymäpäivä, jota juhlittiin alun perin Suomen marsalkan syntymäpäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Irma Savolainen | Nimeke=Puolustusvoimien lippujuhlapäivä | Ajankohta= | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lippujuhla/lippujuhla.html | Julkaisija= Helsingin kaupunginmuseo| Luettu=18.4. 2008 | Kieli= }}</ref> 1960-luvulla ryhdyttiin Suomessa kiinnittämään huomiota Mannerheim-kultin vaiheisiin ja erityisesti 1970-luvun vasemmistoliikkeissä ilmeni Mannerheimin ja erityisesti Mannerheim-kultin arvostelua.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matti Klinge | Nimeke=Mannerheim, Gustaf (1867–1951) | Ajankohta=16.9.1997 | Osoite=http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/625/ |Julkaisu= Kansallisbiografia-verkkojulkaisu| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Luettu= 22.4.2008}}</ref>
 
2010-luvulla [[Euroopan pakolaiskriisi | pakolaiskriisin]] siivittämä kansallismieliten nousu ja [[Perussuomalaiset | Perussuomalaisten]] poliittisen suosion kasvu on lisännyt puolueen johdon medianäkyvyyttä. Puolueen nykyisen puolueen puheenjohtajan [[Jussi Halla-Aho | Jussi Halla-ahon]] ympärille on vähitellen kehittynyt henkilökultin piirteitä. Halla-Ahoa kutsutaan yleisesti kannattajiensa keskuudessa nimellä "Mestari" <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Teija Sutinen | Nimeke=Millainen on puolueensa toiseksi vienyt Jussi Halla-aho? Netissä kannattajia kerännyt ”Mestari” syrjäytti puolue-eliitin suosikin, mistä seurasi viime vaali­kauden kummallisin näytelmä | Ajankohta= | Osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006072912.html | Julkaisija= Helsingin Sanomat| Luettu=3.7.2019 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Jyrki Hara | Nimeke=Analyysi: "Mestari" Halla-aho on kiusaantunut liikanimestään ja kaitsee nyt opetuslapsiaan asialinjalle | Ajankohta= | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10854960 | Julkaisija= Yleisradio| Luettu=3.7.2019 | Kieli= }}</ref>.
 
== Katso myös ==