Ero sivun ”Toinen afgaanisota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
| taistelija2 = {{Yhdistynyt kuningaskunta}}
*[[Tiedosto:British Raj Red Ensign.svg|22px]] [[Brittiläinen Intia]]
| komentaja1 = [[Šir 'Ali]] <br> [[Muhammad 'Aijub Khan]] <br> Din Muhammad
| komentaja2 = [[Frederick Roberts]]
| vahvuus1 =
Rivi 25:
 
==Tausta==
[[tiedosto:Great Game cartoon from 1878.jpg|thumb|vasen|"Pelastakaa minut ystäviltäni!". Pilakuva [[Punch]]-lehdessä vuodelta 1878 kuvaa [[Šir 'Ali Kahn]]nin tilannetta nälkäisen Venäjän karhun ja Englannin leijonan välissä.]]
Afganistanin ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] välit emiiri [[Šir 'Ali]]n kaudella olivat aluksi melko hyvät. Šir 'Alin oli sisäpoliittisista syistä noudatettava julkisesti brittien vastaista linjaa, mutta todellisuudessa hän pyrki lähentymään näitä. Afganistan oli tullut riippuvaiseksi brittien maksamista avustuksista ja aseista, minkä lisäksi Šir 'Ali halusi briteiltä takuun avusta [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] mahdollisen hyökkäyksen uhatessa. Emiiri oli ystävystynyt Intian varakuningas [[Richard Bourke|lordi Mayon]] kanssa, mutta tämän kuoltua vuonna 1872 brittien ja afgaanien välit viilenivät. Esimerkiksi brittien välittäessä ratkaisun Afganistanin ja [[Persia]]n välisen rajakiistan [[Sistan]]issa [[Helmand]]joen länsipuoliset osat annettiin Persialle. Samoihin aikoihin maailmanpoliittinen tilanne muuttui. Venäjä oli vallannut [[Khiva]]n vuonna 1873 ja [[Kokand]]in vuonna 1876 ja he olivat nyt iskuetäisyydellä Afganistanin [[Herat]]ista. Vuonna 1874 pääministeriksi noussut [[Benjamin Disraeli]] uskoi, että Venäjän pysäyttämiseksi tarvittiin aggressiivisempaa ulkopolitiikkaa. Disraeli nimitti Intian varakuninkaaksi samaa linjaa ajaneen [[Robert Lytton]]in. Brittien uusi kanta oli tottelevaisen protektoraatin perustaminen Afganistaniin ja he vaativat brittiläisten asiamiesten sijoittamista [[Kabul]]iin ja Heratiin. Asiamiehet olisivat puuttuneet maan sisäpolitiikkaan, minkä lisäksi heidän hyväksymisensä olisi ollut emiirille brittien vastaisen mielialan takia sisäpoliittisesta varallinen teko. Joulukuussa 1876 britit miehittivät emiirin painostamiseksi [[Quettan]] kaupungin ja he uhkasivat näin [[Bolansola]]n kautta [[Kandahar]]ia.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 177-185 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Venäjän ja brittien välit kiristyivät entisestään Venäjän miehitettyä [[Dardanellit|Dardanellien salmet]] [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] romahtaessa [[Turkin sota|Turkin sodassa]]. Maiden välille oli syttyä suursota brittien lähetettyä laivasto-osastoin Dadannelien läpi [[Mustameri|Mustallemerelle]] taisteluvalmiudessa. Sota vältettiin viime hetkellä [[Saksan keisarikunta|saksalaisten]] välitettyä neuvotteluratkaisun [[Berliinin kongressi]]ssa. Tieto sopimuksesta eteni kuitenkin Intiaan hitaasti ja tapahtumat etenivät tällä suunnalla pidemmälle. Venäjän lähettiläs kenraali Stoletov oli saapunut Kabuliin kutsumatta heinäkuussa 1878 ja britit vaativat entistä kiivaammin omien asiamiestensä sijoittamista pääkaupunkiin. Kun Šir 'Ali ei vastannut vaatimukseen, he lähettivät kenraali [[Neville Bowles Chamberlain]]in johtaman tuhannen miehen osaston [[Peshawar]]in kautta Afganistanin rajalle. Brittijoukko vaati lupaa ylittää raja, jota ei myönnetty. Selkkauksen jälkeen britit lähettivät emiirille uhkavaatimuksen, jossa vaadittiin esimerkiksi anteeksipyyntöä brittien loukkaamisesta. Kun uhkavaatimukseen ei vastattu, britit marssivat Afganistaniin marraskuussa 1878.<ref name="afg" />
 
==Sota==
[[tiedosto:Mohammad Yaqub Khan with British officers in May of 1879.jpg|thumb|vasen|[[Ja'qubMuhammad Jaqub Khan]] (keskellä) ja brittiupseereja Gandamakin sopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa.]]
[[Tiedosto:Royal Horse Artillery fleeing from Afghan attack at the Battle of Maiwand.jpg|thumb|Brittiratsuväki pakenee [[Maiwandin taistelu]]sta. [[Richard Caton Woodville]]n maalaus vuodelta 1883.]]
Brittiarmeija eteni Afganistanissa teknisen ylivoimansa ansiosta nopeasti. Kabul kukistui tammikuussa 1879 ja Šir 'Ali pakeni pohjoiseen. Šir 'Ali yritti epäonnistuen saada apua venäläisiltä ja hän kuoli lähellä [[Balkh]]ia saman vuoden helmikuussa. Brittien aiemmin vangitsema Šir 'Alin vanhin poika [[Ja'qubMuhammad Jaqub Khan]] vapautettiin vankilasta ja hänen kanssaan solmittiin 26. toukokuuta 1879 [[Gandamakin sopimus]], joka merkitsi käytännössä Afganistan luopumista itsenäisestä ulkopolitiikasta. Lisäksi britit asettivat delegaation Kabuliin. Emiirille sitouduttiin antamaan avustuksena 60&nbsp;000 puntaa vuosittain ja Afganistan luovutti joitakin raja-alueitaan brittien linnoitettavaksi, vaikkakin ne säilyivät muodollisesti osana Afganistania. Sodan ensimmäinen vaihe oli näin ohi ja brittien armeija vetäytyi takaisin Intiaan.<ref name="afg" />
 
Afghanistanin poliittinen tilanne ei kestänyt kauaa brittien vetäytymistä. Syyskuussa 1879 alkoi Kabulin kansannousu, jonka yhteydessä [[Bala Hisar]]in linnoituksen brittiläinen neuvonantaja [[Louis Cavagnari]] murhattiin 75-heniksen seurueensa kanssa. Ja'qubJaqub Khan siirtyi kansannousun puolelle. Brittien vastaisku koitti lokakuussa, jolloin he marssivat jälleen Kabuliin kenraali [[Frederick Roberts]]in johdolla. Ja'qubJaqub Khan syrjäytettiin ja Roberts otti vastuun tämän tehtävistä. Cavagnarin kuoleman johdosta suoritettiin massapidätyksiä ja teloituksia. Osa vangituista ja teloitetuista lienee ollut syyttömiä. Kabulin ulkopuolella tilanne ei kuitenkaan ollut brittien käsissä. Paikalliset [[paštut]], [[tadžikit]] ja [[turkkilaiset kansat]] tarttuivat aseisiin brittejä vastaan. Tarjolla oli tilaisuus kerätä sotasaalista ja mainetta taistelussa vihattuja brittejä vastaan. Paikalliset heimot järjestäytyivät perinteisen [[laškar]]-organisaation mukaisesti klaanipohjaisiksi yksiköiksi, joiden heimorajojen ylittävää toimintaa johdettiin [[suufilaisuus|suufilaisten]] veljeskuntien kautta. Oman ryhmänsä mudostivat lisäksi Afganistanin lukuisat vallantavoittelijat, jotka liittoutuivat tilapäisesti brittejä vastaan.<ref name="afg" />
 
Talvella Roberts tajusi olevansa Kabulissa noin 30&nbsp;000:n miehen vihollisarmeijan piirittämänä. Yhteydet Intiaan olivat katkenneet talven ja lumentulon takia. Afgaanien puolella oli useita johtohahmoja, joista tunnetuin oli brittiläisvastainen ''molla'' Din Muhammad. Hyvin varustettu ja johdettu brittiarmeija kesti kuitenkin vihollisen hyökkäykset aiheuttaen näille suuria tappioita. Piirittäjien rivit alkoivat lopulta hajota sisäisten ristiriitojen takia. Roberts oli tarjonnut afgaaneille armahdusta, johon osa tarttui palaten koteihinsa. Toisen afgaanisodan ainoa merkittävä sotilaallinen tappio briteille oli afgaanien puolella Šir 'Alin poika [[Muhammad 'Aijub Khan]]in johtama [[Maiwandin taistelu]] heinäkuussa 1880. [[Herat]]ista kohti Kandaharia edenneet afgaanit voittivat 2&nbsp;500 brittiä pakottaen heidät perääntymään Kandahariin. Britit menettivät noin 1&nbsp;000 miestä, mutta sodan kokonaiskuvan kannalta taistelulla ei ollut suurempaa merkitystä. Afgaanien tappiot olivat huomattavasti suuremmat ja voiton kokonaishyöty mitätön. Roberts saapui alueelle Kabulista hieman myöhemmin mukanaan 10&nbsp;000 miestä ja Muhammad 'Aijub Khanin joukot lyötiin.<ref name="afg" />
 
Sotilaallisista voitoistaan huolimatta briteillä oli nyt edessään heidän [[ensimmäinen afgaanisota|ensimmäisessä afgaanisodassa]] kohtaamansa ongelma. Afganistanin hallitseminen oli erittäin kallista ja maata voitiin hallita vain huomattavien sotilasjoukkojen sijoittamisella Merkityksellisissä viroissa toimineet britit alkoivat kannattaa epäsuoraa hallintoa, jota varten tarvittiin brittiläismielinen, mutta vahva autonominen hallitsija. Valta luovutettiin lopulta Šir 'Alin veljenpoika [['Abd al-Rahman Khan]]ille. Britit olivat aluksi epäilleet häntä venäläismieliseksi, mutta hänen onnistui vakuutta heidät brittimielisyydestään. 'Abd al-Rahman keräsi taakseen tukijoita ja britit kukistivat hänen merkittävimmät vastustajansa. Taisteluja käytiin vuoden 1880 lopulla etenkin [[Ghelzait|Ghelzai]]-heimoa vastaan. Lopulta britit luovuttivat maan 'Abd al-Rahmanille ja poistuivat noudattaen sittemmin pitkälti puuttumattomuutta korostanutta "close frontier"-politiikkaa.<ref name="afg" />
 
Valtaan nousseen 'Abd al-Rahmanin onnistui palauttaa järjestys Afganistaniin ja hän tuli sittemmin tunnetuksi lempinimellä "Rautaemiiri".<ref name="afg" />
 
==Lähteet==