Ero sivun ”Riilahden kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kielenhuoltoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p
Rivi 2:
'''Riilahden kartano''' ({{k-sv|Rilax gård}}) on [[Raasepori]]n [[Bromarv]]issa sijaitseva [[Kartano|aateliskartano]].<ref>[http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/r/manor_r_fi.html Kartanot: Riilahden kartano]</ref>
 
Riilahden nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1437. Se oli [[säteri]] vuodesta 1647. Kartanon omistajia ovat olleet [[Arvid Stålarm]], [[Axel Oxenstierna]] sekä Körningin suku.<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 7, palsta 483.</ref> Vuodesta 1725 lähtien kartano on yhtä keskeytystä lukuun ottamatta ollut [[Aminoff (suku)|Aminoffin]] suvun hallussa.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde907.htm Riilahden kartano, puisto ja kulttuurimaisema] - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo</ref> Kartanossa syntyi muun muassa kenraalimajuri [[Johan Fredrik Aminoff]] vuonna 1756.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=9 Aminoff, Johan Fredrik] - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917</ref>
 
Kartanon nykyisen päärakennuksen suunnitteli [[Pehr Granstedt]], ja se on rakennettu 1803–1806.<ref>[http://www.billnas-rilax.com/sisalto/riilahti_etusivu.php Riilahden kartano] {{404}}</ref> Kartanoa ympäröi samalta ajalta oleva [[englantilainen puisto]].<ref>[http://www.puutarhaliitto.fi/uusimaa.html Uudenmaan puutarhamatkailukohteita - Riilahden kartano] {{404}}</ref> Kartanon alueelle on istutettu Suomen komein [[Euroopanpyökki|pyökkimetsikkö]].<ref>[https://sites.google.com/site/puulajipuisto/puulajeja/pyoekkikasvit/pyoekit/euroopanpyoekki Euroopanpyökki], Puulajipuisto.fi (yksityisen ylläpitämä). Viitattu 9.7.2014.</ref>
 
Kartanon viereisellä merialueella, [[Gloppetin selkä|Gloppetin selällä]], käytiin [[Suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] aikana 1714 [[Riilahden meritaistelu]]. [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] pystytytti sen muistoksi vuonna 1870 graniittiristin, ja 1928 pystytettiin toinen muistomerkki.<ref name=oit/> Suomen vesillä kesällä 1884 purjehtiessaan keisarillinen huvipursi saattueineen ankkuroitui taistelupaikalle. Keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] vieraili kartanossa.