Ero sivun ”Müller-Thurgau” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimi myöhemmässä vaiheessa
p
Rivi 2:
'''Müller-Thurgau''' on vaalea viini[[rypäle]]lajike, jonka Sveitsin [[Thurgau]]sta kotoisin ollut [[Hermann Müller (sveitsiläinen kasvitieteilijä)|Hermann Müller]] (myös Hermann Müller-Thurgau<ref name=hls>{{Verkkoviite| osoite = http://www.hls-dhs-dss.ch/textes/d/D31541.php | nimeke = Müller (Müller-Thurgau), Hermann | tekijä = Trösch, Erich | tiedostomuoto = | selite = Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli | julkaisu = Historisches Lexikon der Schweiz (HLS) | ajankohta = 18.9.2008 | julkaisupaikka = Bern | julkaisija = Stiftung HLS | Viitattu = 28.2.2018 | Kieli = {{de}}, {{fr}}, {{it}} }}</ref>) kehitti vuonna [[1882]] työskennellessään Geisenheimin yliopistossa Saksassa.
 
Müller-Thurgau-rypälettä on pidetty [[Riesling|Riesling Weiß]]- ja [[Silvaner|Silvaner Grün]] -rypäleiden risteymänä. Geneettisesti rypäleen on kuitenkin todettu olevan Rieslingin ja [[Madeleine Royale]] -rypäleen risteymä.<ref name=mth>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vivc.de/index.php?r=passport%2Fview&id=8141 | Nimeke = Passport data | Selite = Saksalaisen viljelykasvi-instituutin rypäletiedot | Julkaisija = Julius Kühn-Institut - Federal Research Centre for Cultivated Plants (JKI) | Viitattu = 11.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Madeleine Royale on syntyisin [[Pinot Blanc|Pinot]]- ja [[Schiava Grossa]] -rypäleistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vivc.de/index.php?r=passport%2Fview&id=7068 | Nimeke = Passport data | Selite = Saksalaisen viljelykasvi-instituutin rypäletiedot | Julkaisija = Julius Kühn-Institut - Federal Research Centre for Cultivated Plants (JKI) | Viitattu = 11.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Müller-Thurgau on laajimmin viljelty niin sanotuista "uusista", 1800-luvun jälkeen kehitetyistä, rypälelajikkeista. [[Valkoviini]]n valmistuksessa käytettyä rypälettä viljellään erityisesti [[Saksa]]ssa, [[Itävalta|Itävallassa]], [[Italia|Pohjois-Italiassa]], [[Englanti|Englannissa]], [[Australia]]ssa, [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] ja [[Japani]]ssa. Erityisen suosittu lajike on Saksassa, jossa sitä viljellään noin 14 prosentilla kokonaisviinintuotantoalasta, mikä tekee siitä maan toiseksi yleisimmin viljellyn rypälelajikkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080920194632/http://www.deutscheweine.de/icc/Internet-DE/med/1a6/1a64f607-a3e5-5117-3d28-952196117f51,11111111-1111-1111-1111-111111111111.pdf| Nimeke =Deutsche Weinstatistik 2007-2008 | Tekijä =Deutsches Weininstitut | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20. elokuuta 2008| Kieli =saksa/englanti }}</ref> Lajike tunnetaan kymmenillä eri nimillä eri puolilla viinimaailmaa<ref name=mth/>.