Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 29:
Muhammedia koskeva perimätieto jakautui kolmeen tyyppiin: elämäkertoihin, yleisiin historiateoksiin sekä ''hadith''-kokoelmiin. Elämäkerroista ensimmäinen on ibn Hishamin (k. 834) ''Sirat Rasul Allah'', eli Profeetan elämäkerta. Sen katsotaan perustuvan Ibn Ishaqin (k. 768) tekemään mutta kadonneeseen aiempaan teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Toinen lähde ovat arabien muut varhaiset historiateokset, joista tärkeimmät ovat [[Al-Waqidi]]<nowiki/>n (k. 822) "Sotaretkien historia", Ibn Sa'din (k. 845) "Sukupolvet" sekä al-Tabarin (k. 922) massiivisen laaja historiateos. Kolmas lähdetyyppi on 800-luvun lopulla muistiin kirjattu ''hadith''-kirjallisuus, joka sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä anekdootteja. Islamilainen ''sharia''-laki perustuu päääosin niihin. Kuuden tärkeimmän kanonisen kokoelman toimittajiksi on ilmoitettu al-Bukhari (k. 870), Muslim (k. 875), Abu Dawud (k. 888), al-Tirmidhi (k. 892) sekä Ibn Maja (k. 886).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=K_H. Ohlig|Nimeke=The Hidden Origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=Islam's "hidden origin"|Sivu=8|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Ne sisältävät yhteensä kymmeniä tuhansia yksittäisiä ''haditheja.''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=sunnah.com|julkaisu=|ajankohta=ei vl.|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref>
 
Ongelmaksi muodostui, että kunKun anekdootteja Muhammedin elämästä käytettiin myös opillisissa ja juridissa kiistoissa, hadithienkävi määräilmeiseksi, alkoiettä kasvaaMuhammed-sitaatteja tehtailtiin myös omien näkemysten puolustamiseksi. Jopa samaan ''hadith-''kokoelmaan saattoi päätyä keskenään ristiriitaisia ''haditheja'' siitä, mitä Muhammed oli sanonut. Asiaa alettiin jo 800-luvulla korjata omaperäisellä ja erilaisiaainutlaatuisella näkemyksiäratkaisulla, kannattavatjoka tahotoli tuntuivat''isnad.'' ainaSillä löytäväntarkoitettiin jonkinkertojaketjua. anekdootinJokaiseen näkemyksensä''hadithiin'' tueksiliitettiin selostus siitä, keneltä sen oli kuullut ja niin edelleen, kunnes tultiin Muhammedin seuraajiin, kumppaneihin tai häneen itseensä. Perimätiedon kertoja sitten (islamilaisen teorian mukaan) opetteli ulkoa sekä itse tarinan ''(matn)'' että siihen liitetyn kertojaketjun ''(isnad).''



Tämä ongelma yritettiin ratkaista muotoilemalla sääntöjä, joiden perusteella perimätiedon autenttisuus voitaisiin ratkaista. Tärkein keksintö oli i''snad'' eli tarinoihin liitetyt kertojaketjut. Niissä kerrottiin, kuka tarinan oli kertonut, keneltä tämä oli sen kuullut ja niin edelleen, kunnes tultiin Muhammedin seuraajiin, kumppaneihin tai häneen itseensä. Eräässä autenttiseksi hyväksytyssä hadithissa jopa Muhammedin itsensä katsottiin ennakoineen tilanteen: "Tulee väärentäjiä, valehtelijoita, jotka tuovat teille haditheja, joita ette te, ettekä esi-isänne ole nähneet, varokaa heitä."<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldziher, Ignaz|Nimeke=Muslim Studies, Vol. 1.|Vuosi=1967|Sivu=127|Julkaisija=SUNY Press}}</ref> Tällaisen tutkimuksen lopputuloksena syntyivät nykyisen ortodoksisen islamin "autenttisiksi" katsomat hadith-kokoelmat. Sunni-islamissa niitä edustavat niin sanottu [[Kutub al-Sittah]], kuusi hadith-kokoelmaa, joiden katsotaan olevan aitoja ja luotettavia, ja joka määriteltiin Ibn al-Qaisaranin toimesta 1000-luvulla.
 
Monet eurooppalaiset tutkijat kiistivät jo 1800-luvulla näiden tarinoiden luotettavuuden, toiset katsovat, että niihin sisältyy myös paljon sellaista, mikä on totta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Esposito, John|Nimeke=Islam: The Straight Path.|Vuosi=1998|Sivu=67|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Vaikka tutkijoiden suuri enemmistö katsoo, että Muhammed oli todellinen historiallinen henkilö, jotkut historioitsijat ovat kyseenalaistaneet jopa tämän totunnaisen käsityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/|nimeke=What is the Koran?|tekijä=Toby Lester|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=1. 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> <ref name=":4" /><ref name=":3" />