Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Elämä: viite lisätty |
→Elämä: kaksi ensimmäistä kappaletta korjattuna |
||
Rivi 25:
{{islam}}
=== Muhammedin elämästä kertovat lähteet ===
Tiedot Muhammedin elämästä eivät suoranaisesti pohjaudu Koraaniin
Muhammedia koskeva perimätieto jakautui kolmeen tyyppiin: elämäkertoihin, yleisiin historiateoksiin sekä ''hadith''-kokoelmiin. Elämäkerroista ensimmäinen on ibn Hishamin (k. 834) ''Sirat Rasul Allah'', eli Profeetan elämäkerta, jonka katsotaan perustuvan Ibn Ishaqin (k. 768) tekemään mutta kadonneeseen aiempaan teokseen. Kirja on lyhentäen suomennettu.<ref name="ibnhisham1">Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, sivut 74–77.</ref> Toinen lähde ovat arabien muut varhaiset historiateokset, joista tärkeimmät ovat [[Al-Waqidi]]<nowiki/>n (k. 822) "Sotaretkien historia", Ibn Sa'din (k. 845) "Sukupolvet" sekä al-Tabarin (k. 922) massiivisen laaja historiateos. Kolmas lähdetyyppi on 800-luvun lopulla muistiin kirjattu ''hadith''-kirjallisuus, joka sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä anekdootteja. Islamilainen ''sharia''-laki perustuu päääosin niihin. Kuuden tärkeimmän kanonisen kokoelman toimittajiksi on ilmoitettu al-Bukhari (k. 870), Muslim (k. 875), Abu Dawud (k. 888), al-Tirmidhi (k. 892) sekä Ibn Maja (k. 886).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=K_H. Ohlig|Nimeke=The Hidden Origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=Islam's "hidden origin"|Sivu=8|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
Monet eruooppalaiset tutkijat kiistivät jo 1800-luvulla näiden tarinoiden luotettavuuden, toiset katsovat, että niihin sisältyy myös paljon sellaista, mikä on totta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Esposito, John|Nimeke=Islam: The Straight Path.|Vuosi=1998|Sivu=67|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Vaikka tutkijoiden suuri enemmistö katsoo, että Muhammed oli todellinen historiallinen henkilö, jotkut historioitsijat ovat kyseenalaistaneet jopa tämän totunnaisen käsityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/|nimeke=What is the Koran?|tekijä=Toby Lester|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=1. 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> <ref name=":4" /><ref name=":3" />▼
▲Monet
Nykyisen länsimaisen näkemyksen mukaan islamilaisen hadith-perinteen historiallinen luotettavuus on äärimmäisen heikko. Näkemyksen teki tunnetuksi orientalisti [[Joseph Schacht]] teoksessaan ''Origins of Muhammadan Jurisprudence'' (1950).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Schacht, Joseph|Nimeke=The Origins of Muhammadan Jurisprudence|Vuosi=1967|Sivu=1-20|Julkaisija=Oxford: Clarendon Press}}</ref> Schachtin mukaan poliittiset intressit vaikuttivat voimakkaasti perimätiedon kehittymiseen. Nykyinen sunnilainen ortodoksia syntyi Schachtin mukaan ennen kaikkea 800- ja 900-luvuilla. Opin ytimessä on kaksi auktoriteettia, [[Koraani]] ja Profeetan ''sunna,'' sekä kaksi päättelyperiaatetta, analogiaperiaate ([[qiyas]]) ja yksimielisyys ([[ijma]]). [[Šaria|Sharia]] perustuu näihin neljään työkaluun: Koraania ja sunnaa tulkitaan tarpeen mukaan analogiaa soveltaen, ja jokaisen todellisen muslimin oltava yhtä mieltä oikeasta tulkinnasta. Schachtin mukaan tämän opin artikuloi ensimmäisenä [[al-Shafi'i]] (767–820), joka tunnetaan omaa nimeään kantavan sunni-islamilaisen lakikoulukunnan perustajana.<ref>Schacht, Joseph (1967). The Origins of Muhammadan Jurisprudence. Oxford: Clarendon Press. pp. 1–2. </ref> Schacht myös yhtyy [[Ignas Goldziher|Ignaz Goldziherin]] näkemykseen, jonka mukaan juuri al-Shafi'i ensimmäisenä nosti sunnan siihen juridiseen asemaan, joka sillä on tämän päivän islamilaisessa ortodoksiassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam|Vuosi=2000|Sivu=13|Julkaisija=Routledge}}</ref>
|