Ero sivun ”Muistokirja” versioiden välillä

40 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Album Amicorum mainittu
[katsottu versio][katsottu versio]
(+)
(Album Amicorum mainittu)
'''Muistokirja''' (tai '''-vihko''' tai '''-albumi''', myös '''muistikirja''' tai '''ystäväkirja''') on kirja tai vihko, johon kootaan ystävien ja läheisten kirjan omistajalle osoittamia muistorunoja eli ”värssyjä”, [[kiiltokuva|kiiltokuvia]] eli ”muisteja” ynnä muuta sellaista. Muistokirjan pito oli erityisesti 1900-luvun alkupuolen koulutyttöjen harrastus.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|muistokirja}} Viitattu 1.7.2019.</ref><ref name=ollila78>{{Lehtiviite | Tekijä =Ollila, Kaija | Otsikko = Muistovärssy ilman kiiltokuvaa ei kelvannut Viipurin tytöille| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1978-01-04 | Sivut =15 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1978-01-04/15| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref><ref name=elo16>{{Verkkoviite | Osoite = https://ls24.fi/raumalainen/muistokirja-kertoi-ystavyydesta | Nimeke = Muistokirja kertoi ystävyydestä| Tekijä = Elo, Anu| Ajankohta = 14.2.2016 | Julkaisu = | Viitattu = 1.7.2019 }}</ref>
 
Muistokirjaperinne tunnetaan jo keskiajalta aatelissukujen piiristä. Saksassa albumeista käytettiin nimeä Stammbuch tai latinalaista termiä Album Amicorum, ja tarkoituksena oli alun perin koota hovissa ja muissa tapaamisissa lyhyitä muistolauseita ja tervehdyksiä lähinnä sukulaisilta. Kuvitukseksi saatettiin piirtää tai maalata kirjoittajan vaakuna tai muu kuva, tai kiinnittää oma hiuskiehkura tai prässätty kukka. Suomalaisetkin nuorukaiset tutustuivat muistokirjakulttuuriin 1500-luvun lopulla kierrellessään Keski-Euroopan yliopistoissa. Varhaisimmat jälkipolville säilyneet suomalaisnaisten muistokirjat ovat [[Ingeborg Tott]]in ja [[Agneta Horn]]in albumit 1600-luvun alusta.<ref name=elo16/>
 
Suosioon muistokirjan pito alkoi nousta 1800-luvun alkupuolelta alkaen teini-ikäisten harrastuksena. 1860-luvulta alkaen niiden suosituksi kuvitustavaksi tulivat valmiit kiiltokuvat. Koulujen antaman luku- ja kirjoitustaidon yleistymisen myötä harrastus levisi yhä laajemmalle ja nuorempiin ikäluokkiin, ja nykyisin muistokirjoja pitävät innokkaimmin juuri lukemaan oppineet alakoululaiset.<ref name=ollila78/> 1930-luvulla Suomen puolustusvoimat jakoi varusmiehille Sotilasmuistokirjoja, joihin saattoi kerätä kirjoituksia ja piirroksia armeijakavereilta.<ref name=elo16/>
117 527

muokkausta