Ero sivun ”Perustuslakivaliokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa perustuslakivaliokuntaa ja mahdollista perustuslakituomioistuinta koskevasta keskustelusta, kansanedustajien mielipiteistä, sekä perustuslain toimivuudesta tehtyä selvitystä. |
Lisätty kappale "Valiokunnan kuulemat asiantuntijat" |
||
Rivi 11:
Perustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hidén, Mikael & Honka-Hallila, Helena | Nimeke = Miten eduskunta toimii | Vuosi = 2006 | Sivu = 166 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen eduskunta | Isbn = 951-37-4546-5}}</ref>
==Keskustelu valiokunnan roolista
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa [[perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka]] pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]]. Myös [[Eero Heinäluoma]] näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527 Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita] Yle 5.2.2014.</ref>
Rivi 17:
Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10022157|nimeke=KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=14.1.2018}}</ref> Oikeusministeriö tilasi selvityksen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista marraskuussa 2018<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ls24.fi/stt/perustuslain-toimivuudesta-tehdaan-selvitys-jonka-laatii-emeritusprofessori-mikael-hiden|nimeke=Perustuslain toimivuudesta tehdään selvitys, jonka laatii emeritusprofessori Mikael Hidén|julkaisu=LS24|ajankohta=2018-11-28|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja se valmistui toukokuussa 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-perustuslain-muuttamiseen-ei-ole-tarvetta|nimeke=Selvitys: Perustuslain muuttamiseen ei ole tarvetta|julkaisu=Oikeusministeriö|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Selvityksessä todetaan, ettei ole nähtävissä aihetta perustuslain säännösten muuttamiseen eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa, vaalijärjestelmää, perusoikeuksia tai perustuslain noudattamisen valvontaa koskevilta osin. Myöskään perustuslain yksittäisten säännösten muutoksille ei selvityksen mukaan näyttäisi olevan painavaa syytä. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston emeritusprofessori [[Mikael Hidén]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161608|nimeke=Selvitys perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista|tekijä=Mikael Hidén|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2019-05-15|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ==
Perustuslakivaliokunta muodostaa lausuntonsa asiantuntijakuulemistensa perusteella, ja valtiosääntöasiantuntijoiden rooli on tulkinnoissa merkittävä. Asiantuntijoiden tehtävänä on paikallistaa mahdolliset perustuslakiongelmat, varmistaa valiokunnan kannanottojen valtiosääntöoikeudellinen vakuuttavuus, osoittaa oikeudelliset rajat lainsäätäjän harkinnalle sekä antaa tietoa valiokunnan tulkintakäytännöstä ja muusta oikeudellisesti relevantista materiaalista.<ref>Veli-Pekka Viljanen: [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/prof_VP_Viljanen_02032017.pdf Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa]. Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017</ref>
Professori [[Matti Wiberg|Matti Wibergin]] vuosien 1945–2002 valtiopäiviä koskevan tarkastelun mukaan asiantuntijuudet ovat vahvasti kasautuneet muutamille asiantuntijoille. Näiden vuosien valiokunta antoi 824 lausuntoa, joita varten sai 5 233 asiantuntijalausuntoa 1 223 eri henkilöltä. Kolme eniten käytettyä asiantuntijaa olivat valtiosääntöoikeuden professorit [[Mikael Hidén]], [[Ilkka Saraviita]] ja [[Antero Jyränki]], jotka antoivat 1 218 asiantuntijalausuntoa eli 23,3 % kaikista valiokunnan asiantuntijalausunnoista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Matti Wiberg|Otsikko=Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana|Julkaisu=Lakimies 101 (2003) : 6, 3. artikkeli|Ajankohta=2003|Julkaisija=Helsinki : Suomalainen lakimiesyhdistys|Issn=0023-7353|www=http://www.doria.fi/handle/10024/21676}}</ref>
Vuoden 2015 alkaneen eduskuntakauden osalta (kesään 2018 saakka) valiokunnan eniten käytetyimmät asiantuntijat olivat professorit [[Tuomas Ojanen]], [[Juha Lavapuro]], [[Olli Mäenpää]], [[Veli-Pekka Viljanen]] ja Mikael Hidén.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ls24.fi/lannen-media/nama-miehet-tulkitsevat-muun-muassa-sote-ja-tiedustelulakien-perustuslaillisuutta-parhaat-asiantuntijat-ansaitsevat-yli-50-000-euroa-vaalikaudessa|nimeke=Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa|julkaisu=LS24|ajankohta=2019-02-14|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Arvostelua==
| |||