Ero sivun ”Häme” versioiden välillä

[[Jouko Vahtola]] on pitänyt mahdollisena saksalaisten hämeeseenHämeeseen tekemää ristiretkeä joskus 1200-luvulla. Hän on perustellut näkemystään Neitsyt Marian kirkoiksi vihittyjen kirkkojen nimillä sekä alueen ensimmäisten [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuudella.<ref name="Ruotsin.itämaa.88">{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Tarkiainen | Nimeke = Ruotsin Itämaa : esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Vuosi = 2010 | Sivu = 88 | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | ISBN = 978-951-583-212-2 }}</ref> Hämeen voutina mainitaan erään maanpanttauksen yhteydessä 10. maaliskuuta 1297 aiemmin toimineen henkilön nimeltä [[Berthold (Hämeen vouti)|Berthold]].<ref name="Suomen.varhaiskeskiajan.lähteitä">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Martti Linna | Nimeke = Suomen varhaiskeskiajan lähteitä | Vuosi = 1989 | Sivu = 111 | Julkaisija = Historian ystäväin liitto | ISBN = 951-96006-1-2 }}</ref> [[Hakoisten linnavuori|Hakoisten linnavuoren]] nimi voi olla myös peräisin saksan sanasta ''Hagen'', joka on tarkoittanut aidattua linnoitusta.<ref name="Ruotsin.itämaa.88"/>

[[Ruotsi]] teki mahdollisesti [[Birger-jaarli]]n johdolla niin sanotun [[toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] hämäläisiä vastaan 1200-luvun keskivaiheilla. Historiallisissa lähteissä sotaretkestä kertoo [[Eerikinkronikka]], jonka lisäksi [[Lyypekin kronikka|Lyypekin kronikassa]] puolestaan todetaan vuoden 1266 kohdalla Birger-herttuan pakottaneen Suomen kuulumaan Ruotsiin.<ref name="Ruotsin.itämaa.97">{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Tarkiainen | Nimeke = Ruotsin Itämaa : esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Vuosi = 2010 | Sivu = 97 | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | ISBN = 978-951-583-212-2 }}</ref> Sotaretken seurauksena aiemmin "suolamerestä suolamereen" ulottunut Häme pieneni sisämaan alueeksi.<ref name="Ruotsin.itämaa.97"/> Hämeestä tuli hiljalleen yksi Ruotsin [[maakunta|maakunnista]] ja hämäläiset päätyivät [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] alaisuuteen. Kirkollisesti maakunta kuului [[Turun hiippakunta]]an. Vanhaa perinteistä [[tapaoikeus|tapaoikeutta]] käytti [[maakuntalaitos]] maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä.