Ero sivun ”Perustuslakivaliokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa perustuslakivaliokuntaa ja mahdollista perustuslakituomioistuinta koskevasta keskustelusta, kansanedustajien mielipiteistä, sekä perustuslain toimivuudesta tehtyä selvitystä. |
|||
Rivi 11:
Perustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hidén, Mikael & Honka-Hallila, Helena | Nimeke = Miten eduskunta toimii | Vuosi = 2006 | Sivu = 166 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen eduskunta | Isbn = 951-37-4546-5}}</ref>
==Keskustelu valiokunnan roolista ja korvaavasta perustuslakituomioistuimesta==
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa [[perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka]] pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen
Vuoden 2018 kaikille kansanedustajille tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kansanedustajista säilyttäisi perustuslakivaliokunnan ja vain 9 prosenttia haluaisi perustuslakituomioistuimen Suomeen. Perustuslakivaliokuntaa tukivat yksimielisesti Keskustan, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliitton kansanedustajat. Lännen Median kyselyyn vastasi 108 kansanedustajaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/a/200988404|nimeke=Orpon ehdottama perustuslakituomioistuin ei saa kannatusta kansanedustajilta – Anttila: "Erityisen suuri tarve koulutukselle on kokoomusministereillä"|julkaisu=www.satakunnankansa.fi|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10022157|nimeke=KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=14.1.2018}}</ref> Oikeusministeriö tilasi selvityksen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista marraskuussa 2018<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ls24.fi/stt/perustuslain-toimivuudesta-tehdaan-selvitys-jonka-laatii-emeritusprofessori-mikael-hiden|nimeke=Perustuslain toimivuudesta tehdään selvitys, jonka laatii emeritusprofessori Mikael Hidén|julkaisu=LS24|ajankohta=2018-11-28|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja se valmistui toukokuussa 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-perustuslain-muuttamiseen-ei-ole-tarvetta|nimeke=Selvitys: Perustuslain muuttamiseen ei ole tarvetta|julkaisu=Oikeusministeriö|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Selvityksessä todetaan, ettei ole nähtävissä aihetta perustuslain säännösten muuttamiseen eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa, vaalijärjestelmää, perusoikeuksia tai perustuslain noudattamisen valvontaa koskevilta osin. Myöskään perustuslain yksittäisten säännösten muutoksille ei selvityksen mukaan näyttäisi olevan painavaa syytä. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston emeritusprofessori [[Mikael Hidén]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161608|nimeke=Selvitys perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista|tekijä=Mikael Hidén|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2019-05-15|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Arvostelua==
| |||