Ero sivun ”Muhammed” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elämä: lähinnä stilisointia |
→Jumalan lähettilään ennalta ilmoittaminen: sana vertauskuvallisesti |
||
Rivi 36:
Kun Muhammedin isä Abdullah meni kosimaan Muhammedin tulevaa äitiä, muuan nainen asettui tarjolle Abdullahin reitin varrelle. Hänet oli saanut liikkeelle miehen silmien välissä hehkunut valotäplä, joka oli merkki syntyvästä profeetasta. Valo siirtyi sitten Muhammedin äidin Aminan kohtuun. Raskauden myötä Aminasta lähti valo, jonka avulla hän näki Bostran linnat Syyriassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=|Vuosi=1999|Sivu=36|Julkaisija=}}</ref> Valo on perinteinen pyhyyden tunnus, ja esimerkiksi Johanneksen evankeliumi puhuu Jeesuksesta ”maailman valona” (Joh. 8:12; 9:5). Aminalle myös sanottiin näyssä, että hän synnyttäisi ”tämän kansakunnan herran”, jonka nimeksi tuli antaa Muhammed. Aminan näky vastaa enkelin viestiä Jeesuksen vanhemmille Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Aivan kuten Vanha Testamentti ennusti Jeesuksesta, myös Ibn Hisham kertoo, että ”Jeesuksen aikainen evankeliumi” oli ennustanut Muhammedin eli Munhamannan tulosta.
Muhammedin isoisä Abdalmuttalib oli vähällä uhrata Mekassa poikansa Abdullahin. Myöhemmin Abdullahista tuli Muhammedin isä. Tarinassa isoisä rinnastuu Vanhan Testamentin Aabrahamiin ja isä Iisakiin. Mekasta tulee näin uusi Jerusalem ja Kaabasta uusi Temppeli. Muhammed olisi tällöin vertauskuvallisesti Iisakin poika eli Vanhan Testamentin Jaakob. Tälle Jumala lupasi unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen patsaaksi ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo. Tarina Jaakobin unesta oli muuttunut arabeille tärkeäksi jo varhain. 600-luvun lopulla kalifi al-Malik oli antanut lyödä kolikoita, joiden aiheena oli Jaakobin päänalusestaan pystyttämä kivipatsas, ''Yegar Sahaduta.'' Kolikon tunnus kertoi siitä, että arabivaltio nojasi Jumalan kanssa tehtyyn sopimukseen. Vastineeksi kuuliaisuudesta Jumala antoi Jaakobin jälkeläisille oikeuden luvattuun maahan. Paikka, jonne Jaakob oli pystyttänyt patsaansa, oli Jerusalemin Temppelivuori. Juuri sinne al-Malik antoi rakennuttaa valtakuntansa keskuspyhäköksi Kalliomoskeijan. Pyhäkön keskellä on edelleen pylväiden ympäröimänä paljas kallio, maailman peruskivi. Juuri sen päällä nukkuessaan Jaakob näki taivaaseen johtavat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat. Juuri tältä kiveltä myös Muhammed nousi taivaaseen jo Jaakobin näkemiä tikapuita pitkin. Tällä tavoin hän myös ylitti Jaakobin suorituksen. Tarinassa Muhammed on uusi Jaakob. Hänelle ja hänen jälkeläisilleen Jumala lupasi maanpiirin hallittavaksi siunaukseksi kaikille kansoille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=|Vuosi=1999|Sivu=31-32|Julkaisija=}}</ref> [[Kuva:Mohammed kaaba 1315.jpg|thumb|left|200px|Profeetta Muhammed asettaa [[Kaaban musta kivi|Kaaban mustaa kiveä]]. Maalaus vuodelta 1315.]]
=== Syntymä ja varhaisvuodet ===
Muhammed syntyi vuonna [[570]] [[Mekka|Mekassa]] Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein kauppakeskus.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Haeri, F.|Nimeke=Islam|Vuosi=1996|Sivu=20-21|Julkaisija=Helsinki:Tammi}}</ref> Siellä sijaitsi [[Kaaba]]n temppeli, joka oli arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka. Sen oli kuitenkin alunperin rakentanut Aabraham. <ref name=":2" /> Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat osa islamin pyhää historiaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patricia Crone|Nimeke=The Meccan Trade and the Rise of Islam|Vuosi=2004|Sivu=134|Julkaisija=Gorgias Press}}</ref> Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "''me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elant''o."<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=|Vuosi=1999|Sivu=92|Julkaisija=}}</ref>
| |||