Ero sivun ”Ydinvoima” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ydinonnettomuudet: vahingot olivat -> vahinkojen on arvioitu nousseen (viitteen mukaan) |
→Ydinonnettomuudet: vahingot olivat -> vahinkojen on arvioitu nousseen |
||
Rivi 249:
[[Maailman terveysjärjestö|Maailman terveysjärjestön WHO:n]] vuoden 2006 arvion mukaan jopa 9 000 ihmistä voi kuolla Tšernobylin säteilyn aiheuttamiin syöpiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/mediacentre/news/releases/2006/pr20/en/|nimeke=World Health Organization report explains the health impacts of the world's worst-ever civil nuclear accident|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006-04-13|julkaisija=Maailman terveysjärjestö WHO|viitattu=2018-12-15}} </ref> [[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR:in]] vuoden 2008 raportissa<ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.unscear.org/docs/reports/2008/11-80076_Report_2008_Annex_D.pdf | Nimeke = UNSCEAR Report_2008_Annex_D | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 22.6.2019 }}</ref> arvioidaan mahdolliseksi syöpäkuolemien maksimimääräksi 4000. Ero WHO:n ja UNSCEAR:in arvioden välillä selittyy sillä, että WHO käyttää [[w:en:Linear_no-threshold_model |LNT-]]mallia hyvin pienten 20:n vuoden aikana saatujen säteilyannosten, 10 mSv - 20 mSv (keskimäärin 0,5 mSv/vuosi - 1 mSv/vuosi), mahdollisesti aiheuttamien syöpien arviointiin, mitä UNSCEAR ei tee, vaan asettaa alarajaksi 30 mSv (keskimäärin 1,5 mSv/vuosi). Vertailun vuoksi Suomessa yli 100 000 ihmisen Radon-kaasun vuoksi saaman säteilyannoksen on arvioitu olevan yli 10 mSv/vuosi eli 20:ssa vuodessa yli 200 mSv. <ref name= "Smith_J">{{Verkkoviite | Tekijä=Jim T Smith | Nimeke=Are passive smoking, air pollution and obesity a greater mortality risk than major radiation incidents | Ajankohta= 3.4.2007 | Osoite= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1851009/ | Julkaisija= BMC Public Health 2007 | Luettu= 29.6.2019}}</ref> Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iaea.org/sites/default/files/chernobyl.pdf|nimeke=The Chernobyl Forum: 2003–2005. Second revised version|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006|julkaisija=International Atomic Energy Agency|selite=Sivut 32 ja 33|viitattu=15.12.2018}}</ref>
Historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus sattui Japanissa, kun 11. maaliskuuta 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti tsunamin, joka tuhosi [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|Fukushiman]] ydinvoimalan sähköjärjestelmät. Sähkökatkos pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, ja kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli.<ref name=":4" /> Noin 30 kilometrin alueelta voimalan ympäriltä evakuoitiin noin 170 000 henkilöä.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/radioaktiivisuus-muualla-maailmassa/fukushiman-ydinvoimalaitoksen-onnettomuus|nimeke=Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Evakuoinnissa kuoli 51 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/sateilyuutiset-uutiskirjeet/sateilyuutiset-1-2016/fukushiman-daiichin-ydinonnettomuus-oli-psykologinen-sosiaalinen-ja-taloudellinen-katastrofi|nimeke=Fukushiman Daiichin ydinonnettomuus oli psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi|julkaisu=Säteilyuutiset|ajankohta=2016|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu. Ihmisten saamat säteilyannokset jäivät niin pieniksi, että ne eivät oleellisesti lisää syöpäsairauksia.<ref name=":6" /> Onnettomuuden
[[Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus|Three Mile Islandin onnettomuus]] [[Harrisburg]]issa Yhdysvalloissa 28. maaliskuuta 1979 alkoi virheestä syöttövesijärjestelmän huoltotöissä. Sen jälkeen auki jumittuneen [[varoventtiili]]n kautta vuoti niin paljon jäähdytysvettä, että reaktorin sydän ylikuumeni ja suli osittain. Päästöt ympäristöön jäivät hyvin pieniksi, koska suojarakennus pysyi ehjänä. Onnettomuusreaktori vaurioitui käyttökelvottomaksi.<ref name="STUK04" /> Seitsenportaisella [[INES|INES-asteikolla]] Three Mile Islandin onnettomuus kuuluu luokkaan 5, kun Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuudet ovat korkeimmassa luokassa 7.<ref name=":5" />
| |||