Ero sivun ”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke” versioiden välillä

[[Aalto-yliopisto]]ssa vuonna 2019 julkaistu tutkimus totesi,<ref name="Pilpola">{{Lehtiviite |Tekijä= Sannamari Pilpola, Peter D. Lund |Otsikko= Different flexibility options for better system integration of wind power |Julkaisu= Energy Strategy Reviews 26 |Ajankohta=2019 |www=https://doi.org/10.1016/j.esr.2019.100368 | Viitattu= 5.6.2019}}</ref> että sähköntuotannon optimikustannus Suomessa saavutetaan vuonna 2030, mikäli ydinvoiman osuus on noin 60 prosenttia (vertailutaso oli 42&nbsp;%). Tällöin tuulivoiman osuudeksi tuli 10&nbsp;% tai 16&nbsp;% riippuen tuottavatko [[Sähkön ja lämmön yhteistuotanto|yhdistetyt sähkö- ja lämpövoimalaitokset]] (CHP) kiinteän vai joustavan määrän energiaa. Vuositasolla kustannukset laskivat 14–15% suhteessa vertailutasoon, jona käytettiin vuonna 2017 laadittua vuoden 2030 Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät 17%/28%. Tutkimuksessa ydinvoimalaitoksen investointikustannukseksi oletettiin (maks.) 5700 euroa per kilowattituntikilowatti, joka on Hanhikiven luokkaa, ja tuulivoiman 1200 €/kW sekä reaaliseksi korkokannaksi viisi prosenttia. Hiilidioksidipäästöjen hinnaksi oletettiin 60 euroa CO₂-tonnia kohden.<ref name="ilmastostrategia_2030">{{Verkkoviite |Tekijä= Finnish Ministry of Employment and the Economy |Osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-199-9 |Nimeke= Government Report on the National Energy and Climate Strategy for 2030 |Ajankohta=2017 |Viitattu= 4.1.2017}}</ref>