Ero sivun ”Afganistanin sota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 102:
 
===Suomen asenne===
Suomen ulkopoliittisen johdon kommentit Afganistanin miehityksen johdosta vuoden 1980 ensimmäisinä päivinä eivät sanallakaan arvostelleet Neuvostoliiton toimintaa. Ulkoministeri [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen]] johdolla, mutta todennäköisesti alivaltiosihteeri [[Keijo Korhonen|Keijo Korhosen]] johdatuksella ulkoministeriö muotoili lausunnon, jonka mukaan Neuvostoliiton väliintulo perustui Neuvostoliiton ja Afganistanin keskinäiseen sopimukseen ja afgaanien avunpyyntöön. Suomen asenne herätti välittömästi kansainvälistä huomiota, ja muiden muassa Ison-Britannian Helsingin-suurlähettiläs kävi ulkoministeriössä esittämässä hämmästyksensä. Hänen mielestään kaikista maailman maista juuri Suomen olisi luullut [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] kokemusten nojalla huolestuvan neuvostojoukkojen tunkeutumisesta pieneen naapurimaahan. Presidentti [[Urho Kekkonen]], jolle ministerineuvos [[Viktor Vladimirov]] kävi [[Tamminiemi|Tamminiemessä]] kertomassa asiasta, totesi miehityksen saattaneen Suomen erittäin hankalaan tilanteeseen, koska Suomi ei voisi mitenkään tukea Neuvostoliiton toimia ja puolueettomanakin olisi vaikea esiintyä. Seuraavana päivänä suurlähettiläs [[Vladimir Sobolev]] kävi Kekkosen luona lupaamassa, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois heti kun niiden Afganistaniin lähettämiseen johtaneet syyt olisivat poistuneet. Tähän Kekkonen sanoi olevansa tyytyväinen.<ref name="tarkka"/>
 
Silloinen [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] toimitusjohtaja ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja [[Max Jakobson]] puolusti lehtikirjoituksissaan Suomen hallituksen linjaa. Myöhemmin hän on kirjoittanut, että Suomen käyttäytyminen YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaäänestyksessä ei itse asiassa osoittanut puolueettomuutta, vaan se noudatti "geopoliittista äänestysmallia", joka oli syntynyt [[Unkarin kansannousu]]n aikoina vuonna 1956 ja josta poikkeaminen olisi voinut herättää epäluuloja Moskovassa.<ref>Max Jakobson: ''Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92'', s. 249. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.</ref> Ulkoministeriön alivaltiosihteerin Keijo Korhosen mukaan myös Afganistanin miehityksen tuomitseminen olisi voitu nähdä kiihkeimpien ulkomaisten suomettajien piirissä vain osoituksena siitä, että Suomi äänestäisi Neuvostoliiton luvalla Neuvostoliittoa vastaan eikä tämä olisi kuitenkaan millään tavoin auttanut afgaaneja.<ref>Keijo Korhonen: ''Sattumakorpraali'', s. 309–310. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-20893-4.</ref> Suomettumisen kriitikkona tunnettu ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' pilapiirtäjä [[Kari Suomalainen]] kommentoi Suomen menettelyä YK:ssa piirroksella, jossa Suomen lähettilään paikka yleiskokouksen istuntosalissa oli tyhjänä ja seinäpaperissa sen vieressä näkyi vähäinen kohouma.<ref>Karin piirros ''Helsingin Sanomissa'' 16. tammikuuta 1980. Kari: ''Me tulemme taas'', s. 70. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05950-5.</ref>