Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä

Fredrik lähetti ehdotuksensa Itävallan hallitsijalle [[Maria Teresia]]lle: Preussi tukee Maria Teresian oikeutta olla Itävallan hallitsija ja hänen keisarinarvoaan. Vastineeksi Itävalta luovuttaisi Preussille [[Sleesia]]n. Fredrik arveli, että tähän Itävalta ei suostu, vaan tilanne kehittyy sodaksi. Joulukuussa 1740 Preussin armeija hyökkäsi yllättäen ja ilman [[sodanjulistus]]ta Sleesiaan. Preussilla oli vanhoja vaatimuksia Sleesiaa kohtaan, mutta Fredrikiä kiinnosti enemmän alueen taloudellinen potentiaali. <ref> Grimberg 1983, s. 152-153</ref>

 

 

Ennen kuin Itävalta sai armeijansa kuntoon, käytiin kulissien takana monimutkaista diplomaattista peliä. Iso-Britannian kuningas [[Yrjö II]], joka oli myös Saksassa sijaitsevan [[Hannover]]in kuningas, ehdotti molempien hallitsemiensa valtioden sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]], Itävallan, Saksin ja Venäjän liittoa Preussin jakamiseksi. Liittosopimus oli allekirjoittamista vaille valmis, kun huhtikuun 10. päivänä 1741 Yrjö II ilmoitti, että ei tule liittoon mukaan Ranskan uhan takia. <ref> Grimberg 1983, s. 157</ref>

Sota oli Fredrikille rasittava, sillä hän oli ollut mukana armeijansa mukana taistelukentällä. Hän oli usein ollut hengenvaarassa ja menettänyt hevosia ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Hän päättikin että ei enää koskaan lähde sotaan. <ref> Grimberg 1983, s. 167-172</ref>

[[File:Europe 1748-1766 en.png|thumb|upright=1.25|left|Eurooppa vuonna 1748]]

==== Seitsenvuotinen sota 1756-1753 ====

[[File:Bataille de Zorndorf.jpg|thumb|left|Frederik Suuri johtaa joukkoja Zorndorfin taistelussa, [[Carl Röchling]]in maalaus]]