Ero sivun ”Bolševikit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
muotoiluja
Rivi 1:
[[Image:Presidium of the 9th Congress of the Russian Communist Party (Bolsheviks).jpg|thumb|Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla]]
'''Bolševikit''' ({{k-ru|большевики}}; voidaan kirjoittaa myös ''bolsevikit''<ref>[http://www.kotus.fi/?i=481&s=2611#faq_481 Milloin suhu-s ja suhu-z?]{{404}} Vierassanat, / Ohjeita ja suosituksia, / Suomen kielen huolto, / Kielenhuolto,. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.</ref>) oli [[Vladimir Lenin]]in johtama ryhmä [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa]] ja sittemmin oma [[puolue]]ensa. [[Sosiaalidemokratia|Sosiaalidemokraatti]]en toinen ryhmä tunnettiin nimellä [[menševikit]]. Sanat tulevat [[venäjän kieli|venäjän]] enemmistöä (''bolšinstvo'') ja vähemmistöä (''menšinstvo'') tarkoittavista sanoista.<ref name="TKH">''Tieteen kuvalehti: Historia'' 8/2014, s. 13.</ref>
 
[[Kielitoimiston sanakirja]]n mukaan '''bolševismi''' oli [[kommunismi]]n [[Leniniläisyys|leniniläinen]] haara varsinkin Venäjällä 1900-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/bolsevismi | Nimeke = bolsevismi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja |bolsevismi}}{{parempi Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.11.2018 | Kieli = lähde}}</ref>
Sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1898 [[Minsk]]issä yhdistämään [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n [[vasemmisto]]ryhmät. [[Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous|Toisessa puolue­kokouksessaan]] 1903 puolue jakautui kahteen kilpailevaan ryhmään. Leninin päämääränä oli kehittää puolueesta pienen [[vallankumous|vallankumouksellisen]] ryhmän puolue ja hän vastusti [[eurooppa]]laisten [[sosialismi|sosialististen]] puolueiden suuren jäsenmäärän mallia. Leninin ryhmä itse asiassa hävisi kiistan, mutta sen jäseniä nimitettiin bolševikeiksi, koska he olivat voittaneet äänestyksen ''[[Iskra]]''-lehden [[toimittaja]]kunnan kokoonpanosta. Ryhmien väliset todelliset voimasuhteet olivat varsinkin alkuun epäselvät, koska monet puolueen jäsenet eivät halunneet valita osapuolten välillä.
 
Bolševikit järjestivät [[Praha]]ssa vuonna 1912 sosiaalidemokraattien puoluekonferenssin, jonne ei kutsuttu suurinta osaa mensevikeistä. Kokoukseen saapui lopulta 18 edustajaa, joista 16 oli bolševikkeja. Prahan konferenssi ilmoitti itsensä oikeutetuksi päättämään koko puolueen asioista ja se valitsi mm. uuden [[Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)|keskuskomitea]]n. Huhtikuussa alkoi ilmestyä bolševikkien lehti ''[[Pravda]]''.<ref>Robert Service, Robert: ''Lenin (WSOY 2004)'', s. 238–248. WSOY 2004.</ref> Tästä lähtien ryhmä tunnettiin nimellä ''Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolševikit)''.<ref>''Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) historia. Lyhyt oppikurssi'', s. 161–162. (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike 1949), s. 161–162.</ref> Venäjän [[parlamentti|parlamentissa]], [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|valtioduuma]]ssa bolševikit muodostivat sosiaalidemokraateista erillisen ryhmänsä seuraavana vuonna.<ref>Robert Service, Robert: ''Lenin (WSOY 2004)'', s. 255. WSOY 2004.</ref>
 
Virallisesti bolševikit erosivat sosiaalidemokraateista ja muodostivat oman puolueen [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen toukokuussa 1917.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#107 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> Marraskuun 1917 [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen bolševikit muuttivat maaliskuussa 1918 puolueen nimen muotoon ''[[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)]]''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#007 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>, jolloin myös puolueen jäseniä alettiin kutsua [[kommunismi|kommunisteiksi]].
 
Alkuaikojen bolševikkeihin kuului paljon [[juutalaiset|juutalaisia]], joita oli noin 16&nbsp;% ja huomattavasti enemmän Venäjän tukemissa naapurivaltioiden kommunistisissa liikkeissä.<ref>Kalervo Hovi, Kalervo: ''Puolan historia'',.{{lähde tarkemmin}} ISBN 951-1-11207-4</ref>
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] muodostamisen myötä nimeksi muuttui vuonna 1925 ''Yleisliittolainen kommunistinen puolue (bolševikit)''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#014 14-й съезд ВКП(б): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> ja 1952 ''Neuvostoliiton kommunistinen puolue''.