Ero sivun ”Rutajärvi (Joutsa)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Sivu tyhjennettiin Merkkaus: Sivu tyhjennetty |
Kumottu muokkaus 18243923, jonka teki J Hokkanen (keskustelu)Hupsis!! Merkkaus: Kumoaminen |
||
Rivi 1:
{{Järvi WD
| järven nimi = Rutajärvi (itäinen järviallas)
| pushpin_map = Keski-Suomen maakunta
| sijaintikartan leveys = 250
| pushpin_label_position = oikea
| latd = 61.94243
| latm =
| lats =
| latNS = N
| longd = 26.07440
| longm =
| longs =
| longEW = E
| coord_region = FI-08
| coord_scale = 40000
| paikkakunta =
| valtio =
| kuva = Rutajärvi at Leivonmäki NP.JPG
| kuvateksti = Rutajärvi
| koordinaatit =
| pinta-ala = 11,2037 km² <ref name=syke/>
| korkeus = 123,1 m <ref name=kp/>
| rantaviiva = 65,976 km <ref name=syke/>
| suurinsyvyys = 11 m <ref name=kp/>
| keskisyvyys = 5,27 m <ref name=syke/>
| tilavuus = 0,05899226 km³ <ref name=syke/>
| valuma-alue =
| laskujoki = [[Rutapohjan kanava]] ja Rutajoki [[Päijänne|Päijänteeseen]] <ref name=kp/>
| saaria = 165 <ref name=kp/>
| virtaus =
| järvinumero = 14.236.1.003
}}
'''Rutajärvi''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomessa]] [[Joutsa]]ssa [[Leivonmäki|Leivonmäen]] entisen kunnan alueella sijaitseva [[järvi]]. Tämä on itäinen kahdesta järvialtaasta, jotka syntyivät 1800-luvulla suoritetussa [[järvenlasku]]ssa. Läntinen järviallas kulkee viranomaistiedoissa yhdistelmänimellä [[Sorsanselkä–Keskinenvesi]], vaikka sitä pidetään joskus Rutajärven osana.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=luontoon1/>
== Maantietoa ==
Järven pinta-ala on 1 120 [[hehtaari]]a eli 11,2 [[neliökilometri]]ä, se on 7,7 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Se on 1800-luvun [[järvenlasku]]jen <ref name=luontoon2/> vuoksi jakautunut kahdeksi järvialtaaksi ja useisiin [[järvenselkä|järvenselkiin]]. Itäinen järvenosa on se osa, jota viranomaistiedoissa kutsutaan Rutajärveksi. Se on saarien täplittämä ja sillä onkin kaksi saarien erottamaa järvenselkää: pohjoinen Ranskalainen ja eteläinen Kirkkoselkä. Järvenosia yhdistää toisiinsa noin 20 metriä leveä ja 400 metriä pitkä uoma, joka samalla tasaa järvenosien vedenpinnat. Uoma syntyi järvenlaskujen seurauksena, kun järvenosien väliin maatui kannas.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/>
Järvellä on kartan mukaan 165 saarta. Niitä ovat esimerkiksi esimerkiksi Kissasaari, Teerisaari, Kasessaari, Tupessaari, Jänissaari, Kivisaari, Iso- ja Pieni Rantosaari, Palosaari, Niinisaari, Hirvisaari, Korpisaari, Rässäsaari, Kalliosaari, Kettusaari, Hierinsaari, Toratinsaari, Koukunniemi, Ritasaari, Koskensaari ja järven suurin saari Isosaari. Isosaari on kartan mukaan alle 800 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 9 hehtaaria.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järvi on [[luotaus (vesistöt)|luodattu]] ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 58,99 miljoonaa [[kuutiometri]]ä eli 0,05899 [[kuutiokilometri]]ä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys on 22 metriä. Suurin syvyys lienee kartan mukaan kuitenkin vain 11 metriä, koska 22 metriä sijaitsee läntisen järvenosan Sorsanselällä. Itäinen järvenosa on Kirkkoselän puolella matalaa, mutta Ranskalainen on sitä hieman syvempi. Siellä on kaksi kymmenmetristä syvännettä, joista pohjoispäässä sijatsevassa syvänteessä on 11 metriä syvää.<ref name=syke/><ref name=kp/>
Järven rantaviivan pituus on 66 kilometriä, josta saarien osuus on tuntematon. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, joista osa on erityisesti etelärannoilla suomaata. Myös lähes kaikki järven saaret on suojeltuja. Kirkkoselän etelärannasta alkaa 4,5 kilometriä etelään jatkuva turvetuotantoalue. Leivonmäen puoleisella Kirkkoselän rannassa on leirintäalue.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/>
== Luontoarvoja ==
=== Kansallispuisto ===
[[Leivonmäen kansallispuisto]] perustettiin 1.3.2003 ja sen pinta-ala on 2 992 hehtaaria eli 29,92 neliökilometriä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan entisessä Leivonmäen kunnassa, joka on ollut osa Joutsaa vuodesta 2008. Rutajärven vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon, mutta sen luoteis-, länsi- ja lounaispuolen rannat ja lähes kaikki saaret kuuluvat siihen.<ref name=metsa_9/><ref name=metsa_15/>
=== Natura-alue ===
Rutajärvi sisältyy kokonaisuudessaan [[Natura 2000]]- ohjelmassa mukana olevaan Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi- suojelualueeseen (5 063,8 hehtaaria, FI0900074). Natura-alueeseen sisältyy pääosa Leivonmäen kansallispuistosta (2 631 hehtaaria), Rutajärvi poislukien muutama saari ja lukuinen joukko pienempiä järviä saarinenn, 145 hehtaaria yksityisiä luonnonsuojelualueita ja alueita Haapasuolta ja Rutajoen ympäristöstä. Natura-alueen ulkopuolelle on rajattu pois 361 hehtaaria valtion entisiä talousmetsäalueita. Natura-alue on samalla sekä SPA- että SCI-alue.<ref name=natura/><ref name=metsa_15/>
== Vesistösuhteet ==
Järvi sijaitsee [[Kymijoen vesistö]]ssä ([[vesistöaluetunnus]] 14) [[Suur-Päijänteen alue]]en (14.2) [[Ristiselän alue]]ella (14.23), jonka Rutajoen valuma-alueeseen (14.236) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,1 metriä [[mpy.|mpy]]. [[Rutapohjan kanava]]<ref name=kp/><ref name=jw/>
== Historiaa ==
=== Järvenlaskuja ===
Rutajärven vedenpintaa ehdotettiin laskettavaksi jo vuonna 1818 perkaamalla Rutakoskea. Järvenlasku totetutettiin kuitenkin rakentamalla [[Rutapohjan kanava]] vuosina 1853–1859 (tai 1850–1853 <ref name=optk/><ref name=mmm/>), jolloin järven vedenpinta aleni noin kaksi metriä. Kevättulvien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin vähentämään vuonna 1890 aloitetuilla järvenlaskutöillä. Samalla päätettiin hakea kruunulta avustusta hätäaputöiden käynnistämiseksi. Niillä pyrittiin täydentämään aloitettua hanketta ja samalla ojittaa lähisoita. Työn päätyttyä vuonna 1894 oli järven vedenpinta laskenut 1,5 metriä lisää <ref name=optk/><ref name=mmm/>. Järven kokonaislaskuksi ilmoitetaan myös neljä metriä. Hankkeiden vaikutukset olivat melkoiset, sillä järven pinta-ala pieneni huomattavasti. Suuri osa järven itäisen osan 165 saaresta syntyivät tuolloin.<ref name=luontoon2/><ref name=metsa_30/>
Järven nykyinen vedenpinnankorkeus on 123,1 metriä mpy. ja kun siihen lisää noin neljä metriä korkeutta, tulee järven aikaisemmaksi korkeudeksi noin 127 metriä mpy. Järven kartoissa on paikoin piirretty näkyviin 127,5 metrin käyrää, jota seuraamalla voi hahmottaa järven aikaisempaa rantaviivaa. Esimerkiksi Keskinenveden ja Kirkkoselän välinen kannas oli järvenpohjaa ja rantojen etäisyys oli noin 1,2 kilometriä. Toisaalta, myös kansallispuiston eteläiset suot olisivat tämän tiedon mukaan veden peitossa. Järvenlaskuluvan päätöksessä mahdollisesti ollut kartta vahvistaisi rantaviivan kulun, mutta sitä ei ole tässä käytettävissä.<ref name=kp/><ref name=luontoon2/>
=== Yleistä ===
Järvestä on ruopattu [[järvimalmi]]a ruukille toimitettavaksi. Järven saaria käytettiin kotieläinten laidunmaina ja kirkkoon kuljettiin myös veneillä. Vanhoja metsiä hakattiin puuteollisuuden tarpeisiin ja niitä uitettiin järveä pitkin vuoteen 1946 saakka.<ref name=luontoon2/>
Vuoden 1972 [[peruskartta|peruskartoissa]] oli Haapasuon itäosat vielä koskematonta suomaata, joka on seuraavassa vuoden 1988 kartoissa otettu tuotantoon.<ref name=vpk_1972/><ref name=vpk_1988/><ref name=vpk_1972a/><ref name=vpk_1988a/><ref name=vpk_1972b/><ref name=vpk_1988b/>
== Katso myös ==
* [[Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma | Vuosi =2009 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Tunniste =C55 | Isbn =978-952-446-702-5 | www =https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c55.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 26.6.2019 }}
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=syke>{{syke|10.6.2019}}</ref>
* <ref name=kp>{{Karttapaikka|Rutajärvi, Joutsa|6868113|451429|mittakaava=8|viitattu=10.6.2019}}</ref>
* <ref name=kp_orto>{{Karttapaikka|Rutajärvi, Joutsa|6868113|451429|mittakaava=8|moodi=orto |viitattu=10.6.2019}}</ref>
* <ref name=kp_varjo>{{Karttapaikka|Rutajärvi, Joutsa|6868113|451429|mittakaava=8 |moodi=varjo|viitattu=10.6.2019}}</ref>
* <ref name=jw>{{Järviwiki|Rutajärvi|14.236.1.003|10.6.2019}}</ref>
* <ref name=luontoon1>[https://www.luontoon.fi/leivonmaki Leivonmäen kansallispuisto], ''luotoon.fi'', viitattu 26.6.2019</ref>
* <ref name=luontoon2>[https://www.luontoon.fi/leivonmaki Leivonmäen kansallispuisto – Historiaa], ''luotoon.fi'', viitattu 26.6.2019</ref>
* <ref name=natura>[https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Haapasuo__Syysniemi__Rutajarvi__Kivijarv(5951) Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI0900074)], 26.6.2019, Keski-Suomen ELY-keskus, viitattu 26.6.2019</ref>
* <ref name=metsa_9>Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 9</ref>
* <ref name=metsa_15>Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 15–16</ref>
* <ref name=metsa_30>Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 30</ref>
* <ref name=optk>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan Pieni tietosanakirja III| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1951| Luku = Rutajärvi| Sivu = 774| Julkaisupaikka = Helsinki| Viitattu = 1.12.2013| Kieli = }}</ref>
* <ref name=mmm>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä Missä Milloin Tietosanakirja| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1991 | Luku = Rutajärvi| Sivu = 774| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-11669-X | Viitattu = 1.12.2013| Kieli = }}</ref>
* <ref name=vpk_1972>{{vanhat painetut kartat|321111|Etu-Ikola|1972|10.6.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1988>{{vanhat painetut kartat|321111|Etu-Ikola|1988|10.6.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1972a>{{vanhat painetut kartat|321110|Leivonmäki|1972|27.6.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1988a>{{vanhat painetut kartat|321110|Leivonmäki|1988|27.6.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1972b>{{vanhat painetut kartat|321107|Kivisuo|1972|27.6.2019}}</ref>
* <ref name=vpk_1988b>{{vanhat painetut kartat|321107|Kivisuo|1988|27.6.2019}}</ref>
}}
{{Suur-Päijänteen alue|23}}
[[Luokka:Ristiselän alue]]
[[Luokka:Joutsan järvet]]
[[Luokka:Leivonmäki]]
| |||