|
'''Carl Gustaf Eschner''' ([[1805]]–[[1853]]) oli turkulainen kauppias, joka testamenttasi Turun kaupungille noin 30 000 hopearuplaa merimiehiä ja kauppamiehiä hoitavan vapaasairaalan rakentamiseksi noin 30 000 hopearuplaa.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1060</ref> Sairaala jäi aikoinaan rakentamatta, mutta vuonna 1919 varojen hoitajaksi perustettu Eschnerska Frilasarettet -säätiö on tukenut merkittävästi [[Turunmaan sairaala]]n, sisätautisairaalan ja vuosina 1961–2007 toimineen saattohoitokoti Turun Radiumkodin rakentamista.<ref>Vainio, Kari: [http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/609984/Sairaalarakentamisen+rakennemuutos Sairaalarakentamisen rakennemuutos], päätoimittajan kolumni, Turun Sanomat 22.3.2014. Viitattu 21.1.2016.</ref> Säätiö on tukenut myös muun muassa [[Turun yliopisto]]a ja [[Åbo Akademi]]ta.<ref>[https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/stiftelsen-eschnerska-frilasarettet-teki-lahjoituksen-mediatiedote.aspx Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet teki merkittävän lahjoituksen Turun yliopiston ja Åbo Akademin varainhankintakampanjoihin], Turun yliopisto 17.12.2015. Viitattu 21.1.2016.</ref> Esimerkiksi vuonna 2019 säätiö lahjoitti miljoona euroa Åbo Akademin [[gerontologia]]n professuurin perustamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10848887 | Nimeke = Åbo Akademille miljoonan euron rahoitus – perustaa uuden professuurin vanhustenhuollon kehittämiseksi| Tekijä = Lehtola, Johanna| Ajankohta =26.6.2019 | Julkaisu = | Viitattu = 26.6.2019 }}</ref>
Carl Gustaf Eschner ansaitsi omaisuutensa kaupankäynnillä ja laivanvarustajana. Hän oli osavarustajana kymmenkunnassa rahtilaivassa ja osakkaana telakkayrityksessä sekä suomalais-venäläisessä [[valaanpyynti]]yhtiössä Rysk-Finska Hwalfiskeri Bolaget.<ref name =historia>[http://eschner.fi/historia/ Historisk bakgrund], Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet r.s. Viitattu 21.1.2016.</ref>
Eschner kuoli perheettömänä 48 vuoden iässä. Kymmenen päivää ennen kuolemaansa hän allekirjoitti testamentin 30 tuhannesta hopearuplasta sairaalan perustamiseksi. Hanketta yritettiinkin saada liikkeelle useaan otteeseen vuosina 1862–1918, mutta hankkeen toteutumisen esteenä oliolivat muun muassa nopea inflaatio ja Eschnerin liian yksityiskohtaiset testamenttimääräykset. Hänen viimeinen tahtonsa oli muun muassa, että sairaala olisi pitänyt rakentaa [[Samppalinna]]n tuulimyllyn paikalle, jota pidettiin tarkoitukseen sopimattomana tonttina.<ref name =historia/><ref name =jarvinen>Järvinen, Tapani: [http://www.martinrantaseura.fi/Lehti/2012-02.pdf Tuulimyllyistä viimeisin], Martinranta-lehti 2/2012, Martinrantaseura ry, s. 12–13. Viitattu 21.1.2016.</ref>
Vuonna 1919 perustettiin sairaalahankkeen toteuttamiseksi säätiö nimeltä Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sairaalahankkeen toteuttamiseksi. Säätiö omisti Samppalinnan tuulimyllyn vuoteen 1956 asti, jolloin se teki kaupungin kanssa vaihtokaupan ja sai tilalle sairaalatontin Mäntymäeltä, nykyisen [[Turun kaupunginsairaala]]n alueelta.<ref name =jarvinen/>
Vuonna 1967 lopulta todettiin lahjanantajan alkuperäisen toiveen täyttäminen mahdottomaksi, ja säätiön sääntöjä muutettiin 1967 ja 2008 niin, että säätiö voi vapaammin tukea turkulaista ja varsinaissuomalaista sairaalatoimintaa, vanhusten asumista ja ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.<ref name =historia/>
|
