Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirheen korjaus. |
p kh |
||
Rivi 35:
Toisen varhaisdynastisen kauden hajanaisuuden lopetti kolmannella varhaisdynastisella kaudella (2500–2300 eaa.) vaikuttanut Adabin kuningas [[Lugalannemundu]] karkotettuaan idän elamilaiset pois Sumerista. Tämän aikakauden historialliset lähteet painottuvat Elamin rajan läheisyydessä sijaitsevien Lagašin ja Umman kaupunkien väliseen rajakiistaan, joka alkoi kun ummalaiset kaatoivat aikoinaan Kišin kuninkaana olleen Mesilimin pystyttämän rajamerkin ja valloittivat itselleen Lagašin alueita. Lagaš vastasi laajentumispyrkimyksiin kun valtaan nousi uuden dynastian luoneen [[Ur-Nanše]]n pojanpoika [[Eannatum]]. Uutta suurvaltaa hän lähti rakentamaan valloittamalla ensin menetetyt alueet takaisin ja sitten hyökkäämällä Elamiin, Urukiin, Uriin, Akšakiin ja Kišiin.
Valloitusten jälkeen Eannatum joutui puolustautumaan vihollisten vastahyökkäyksiltä, jotka alun puolustusvoittojen jälkeen kääntyivät Lagašin kannalta tappiollisiksi ja Eannatum sai ilmeisesti surmansa. Vanha rajakiista ei kuitenkaan hälvennyt, vaan jatkui aina seuraavan dynastian valtaanastumiseen saakka, minkä jälkeen Lagašin kuninkuuden riisti itselleen [[Uruinimgina]]<ref name="Grimberg_1980_1_360">Kansojen historia, 1. osa. Carl Climberg, WSOY 1980, s.
Ummassa kuninkaaksi noussut [[Lugalzaggesi]] riisti Uruinimginan lyhyeksi jääneen valta-aseman ja nopeasti valtasi koko muun Sumerin itselleen. Valtakuntaansa Lugalzaggesi hallinoi Urukista käsin, mutta [[Akkad]]in Sargon kukisti pian hänet<ref>Fagan 2008, s. 230.</ref>. Mesopotamian historian suurimmaksi hallitsijaksi tituleerattu [[Akkadin Sargon|Sargon]] teki valtakunnasta lyhytikäisen ja perusti [[Akkadin valtakunta|Akkadin imperiumin]], jonka raja ulottui jopa Välimerelle saakka.<ref name="pikkujättiläinen69">''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 69.</ref>
Rivi 55:
Kilvin aseistatutunut jalkaväki eteni kreikkalaisten [[falangi]]a muistuttavassa muodostelmassa. Raskaan jalkaväen sotilaalla oli lisäksi kirves. Armeijan varustukseen kuului myös villiaasien vetämät raskaat nelipyöräiset [[sotavaunut]].<ref>''Ihmiskunnan värikkäät vaiheet 1''. WSOY 1971. s. 18</ref>. Niillä luultavasti taisteltiin toisia sotavaunuja vastaan, ja luultavasti niillä pyrittiin murtamaan vastustajan kilpirivistöt, mutta alun alkaen niiden käyttö rajoittui sotilaskaluston kuljetukseen. Vaunuista saatettiin heittää kevyitä keihäitä vastustajia kohti. Kaksipyöräiset vaunut<ref name="salonen_1945_119" /> olivat nopeampia käytössä, mutta eivät sotilaallisessa tarkoituksessa.<ref name="answers.com"/>
Jo varhaisessa vaiheessa Sumerin kaupunkivaltioiden ympärille rakennettiin savitiilestä suojamuureja, jotka antavat viitteen [[saartosodankäynti|saartosodankäynnistä]]. Temppeli tai palatsi saattoi olla linnoitettu niin kuin keskiajan kirkkolinna<ref name="salonen_1945_121_122">Salonen 1945, s.
== Talous ==
| |||