Ero sivun ”Suomen Keskusta” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
lähteessä mainittu Virolaisen veikkaus kannatuksen kasvusta ja vaaliohjelman jako asutuskeskuksiin
p (→‎Aiheesta muualla: korjattu yksi ulkoinen linkki toimivaksi)
(lähteessä mainittu Virolaisen veikkaus kannatuksen kasvusta ja vaaliohjelman jako asutuskeskuksiin)
}}
 
'''Suomen Keskusta''' (yleiskielessä '''keskusta''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4322 | Nimeke = Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain | Tekijä = Suomen kielen lautakunta 2011 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 23.6.2011 }}</ref> lyhenne '''Kesk.''',<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 29.3.2013}}</ref> {{k-sv|Centern i Finland}}) on [[Suomi|suomalainen]] [[puolue]]. Vuonna 1906 perustetun puolueen nimenä oli '''Maalaisliitto''' (lyh. '''ML''') lokakuuhun [[1965]] asti<ref name=hs>{{Lehtiviite | Otsikko = Kaksi äänestystä tarvittiin ml:n muuttamisessa keskustapuolueeksi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Sivut = 5 | Ajankohta = 18.10.1965}}</ref> ja sen jälkeen '''Keskustapuolue''' vuoteen [[1988]] asti, jolloin otettiin käyttöön nykyinen nimi.
 
Puolueen ideologiaa luonnehtivat kuuluminen [[Poliittinen keskusta|poliittisen keskustaan]], [[alkiolaisuus]] ja [[sosiaaliliberalismi]]. Keskusta on [[liberalismi|liberaalipuolueiden]] kansainvälisen järjestön [[Liberal International]]in ja [[Euroopan liberaalidemokraattinen puolue|Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen]] jäsen. Euroopan parlamentissa keskustan edustajat kuuluvat [[Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä]]än ja Pohjoismaiden neuvostossa [[Keskiryhmä]]än.
[[Luovutetut alueet|Luovutetun Karjalan]] [[Siirtoväki|siirtoväen]] asutustoiminnasta vastannut [[maa- ja metsätalousministeriö]]n osastopäällikkö, ylijohtaja [[Veikko Vennamo]] riitaantui [[Urho Kekkonen|Kekkosen]] kanssa 1950-luvulla ja perusti [[Suomen Pientalonpoikien Puolue]]en, joka muutti 1960-luvun kaupungistumisen vuoksi [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] tapaan nimensä [[Suomen Maaseudun Puolue]]eksi, jolle pohjalle [[Timo Soini]], [[Kari Bärlund]], [[Raimo Vistbacka]] sekä [[Urpo Leppänen]] päättivät perustaa [[Perussuomalaiset]].<ref>http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/perussuomalaiset-20-vuotta-1.1863853</ref>
 
17. lokakuuta 1965 Maalaisliitto vaihtoi nimensä ''Keskustapuolueeksi''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Enkenberg | Nimeke = Vuosisata - itsenäisen Suomen aika | Julkaisija = Readme.fi | Isbn = 978-952-321-432-3 | Sivu = 121 | Vuosi = 2017}}</ref> Muutos kuvasi irtautumista agraaripolitiikasta valtakunnalliseksi yleispuolueeksi. Nimenvaihdon myötä puolueen kannatus laski jyrkästi.<ref name="historia"/> Ensimmäisen nimenvaihdoksen aikaan tapahtui myös niin sanottu [[suuri muutto]] maalta kaupunkeihin ja [[Ruotsi]]in, jolloin puolue huolestui kannattajapohjansa vähenemisestä. Uudella nimellä tavoiteltiin entistä laajempaa kannatusta myös kaupungeista.{{lähde}}<ref name=hs/> Keskustapuolueen kannatus eduskuntavaaleissa vähäisimmillään oli 35 ja 36 kansanedustajaa [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]] puheenjohtajakauden lopulla.
 
1960- ja 70-luvuilla keskusta oli [[reformismi|reformistinen]], parlamentaarista kansanvaltaa kannattava puolue, joka pehmensi äärivasemmiston ja oikeistovoimien vastakkainasettelua. Myös kannattajakunta monipuolistui, kun toimihenkilöiden ja työväestön osuus kasvoi.<ref name="historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.keskusta.fi/Suomeksi/KMA/Historia | Nimeke = Historia - Keskusta.fi| Julkaisija = Keskusta.fi | Viitattu = 27.8.2015}}</ref>