|
[[Kuva:Néolithique 0001.jpg|thumb|200px|Neoliittista hiottua kiviesineistöä]]
'''Neoliittinen kausi''' eli nuorempi [[kivikausi]] (kreikan ''neos'' uusi, ''lithos'' kivi) oli kausi esihistoriassa. Se ajoittuu noin vuosiin 6000–35006 000–3 500 eaa., mutta ajoitus vaihtelee paljon alueesta ja kulttuurista riippuen.<ref name="sanakirja">Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Neoliittinen aika", s. 1004.</ref> Neoliittisen ajan alkuna on pidetty yleensä kotieläinten ja viljelykasvien käyttööntuloa sekä kyläasutuksen ja -kulttuurin kehittymistä.<ref name="sanakirja" /> Aikakausi päättyi, kun metalleja alettiin käyttää aseiden ja työkalujen valmistukseen.<ref name="sanakirja" />
==Neoliittinen vallankumous==
{{Pääartikkeli|[[Maanviljelyn synty Lähi-idässä]]}}
Suomessa Neoliittinen kivikausi tarkoittaa aikaa, jolloin keramiikka alkoi tulla käyttöön. Muualla Euroopassa keramiikan käyttö ja maanviljely alkavat yleisesti samaan aikaan. Tätä äkillistä muutosta metsästäjä-keräilijästä viljelijäksi kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Ennen neoliittista vallankumousta elanto hankittiin metsästämällä, kalastamalla ja [[Metsästäjä-keräilijä|keräilemällä]] luonnon kasveja ja sieniä. Maanviljely alkoi [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kauden 9800–87009 800–8 700 eaa. päättymiseen mennessä [[Levantti|Levantissa]] tai Eufratin latvoilla Pohjois-[[Mesopotamia]]ssa.<ref>http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg</ref><ref>http://www.comp-archaeology.org/AgricultureEarliestScreenjpg.jpg</ref>. Joidenkin lähteiden mukaan ruista olisi viljelty jo 11 000 eaa.<ref>http://cas.bellarmine.edu/tietjen/images/neolithic_agriculture.htm</ref>
Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä [[tehostettu keräily|tehostettu villiviljan keräily]] ja varastointi noin 13 000 eaa.<ref>http://www.des.ucdavis.edu/faculty/Richerson/Origins_Ag_IV3.htm</ref><ref>http://www.earlyfarmers.net/index.php?main=maps&nr=1&l=en</ref>. Tällöin huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa. Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut.<ref>http://www.primalseeds.org/agricult.htm</ref>.
Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi viljelyn alettua vielä pitkään pääelinkeinona.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1</ref> Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna. Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä ja viljelykasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("[[kaivukeppi]]") ja myöhemmin kehittyneempiä välineitä kuten [[kuokka]]a ja vielä myöhemmin [[aura (maanviljely)|auraa]]. Myös kastelujärjestelmä kehittyi. Vilja varastoitiin saviastioihin suojaan tuholaisilta.
Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla. Esimerkiksi Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä [[kurpitsa]]a, [[chilipippuri]]a ja [[pavut|papua]] puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista. Maanviljely on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi [[Muinainen Egypti|Egyptissä]], josta on löydetty 16 300-10300–10 000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa [[Esnan kulttuuri]]in.{{lähde}} Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25 000 vuotta sitten [[Melanesia]]ssa.{{lähde}}
=== Varhaisia domestikaatiokeskuksia ===
Varhaisia maanviljelykeskuksia:<ref>Historian kartasto, Bo Perdeby, Jukka Vahtola (suom.) Otava, ISBN 951-1-14984-9</ref><ref>John Haywood: maailmanhistorian atlas</ref>
*[[Neoliittinen Lähi-itä|Lähi-itä]] 8000-77008 000–7 700 eaa. ohra, vehnä, n. 80008 000 eaa. lammas, 65006 500 eaa. nauta<ref>http://www.indiana.edu/~origins/teach/P380/P380Agric.html</ref>
*Etelä-[[Kiina]] 12000-620012 000–6 200 eaa. Riisi [[Helmijoki|Helmijoen]] laaksossa<ref>[http://ricepedia.org/culture/history-of-rice-cultivation History of rice cultivation]. Ricepedia.</ref>, levisi [[Jangtsekiang|Jangtze-joelle]] viimistään 60006 000 eaa.
*[[Kaakkois-Aasian historia|Kaakkois-Aasia]] joidenkin väitteiden mukaan 70007 000 eaa. riisi, toisten mukaan saapunut myöhemmin muualta
*[[Afrikka]], Sudanin seutu noin 40004 000 eaa. durra
*[[Keski-Amerikka]]: 70007 000 eaa. kurpitsa, 50005 000 eaa., viimeistään 27002 700 eaa. maissi
*[[Etelä-Amerikka]]: Andien seutu, Pohjoinen Etelä-Amerikka (Venezuelan seutu), Amazonjoen lähistö maniokki, maapähkinä, ananas
*[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] länsiosa, [[Mississippi (joki)|Mississippin]] laakson länsipuoli
{{Pääartikkeli|[[Neoliittinen Lähi-itä]]}}
[[Jääkausi|Jääkaudella]] Lähi-idässäkin vallitsi [[myöhäispaleoliittinen|suurriistan metsästyskulttuuri]] niillä alueilla, jotka eivät olleet liian kuivia asumiseen. Jo tällä metsästyskaudelle kerättiin ja syötiin villien kasvien jyviä, nykytiedon mukaan jo noin 21 000 eaa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3826731.stm Arming origins gain 10, 000 years, BBC News Science/Nature], Last Updated: 23.6.2004</ref>. Jääkauden lähestyessä loppuaan Lähi-idän ilmastossa tapahtui muutoksia, joiden seurauksena monet aikaisemmat metsät ja arot kuivuivat. Niinpä suurriista hävisi laajoilta alueilta, ja ihmiset alkoivat [[epipaleoliittinen Lähi-itä|epipaleoliittisella]] ajalla metsästää enemmän pientä riistaa, mm. gaselleja ja kerätä etanoita. Luonnonvaraista [[emmervehnä]]ä kerättiin piikivisirpeillä [[Kebaran kulttuuri|jo noin 18 000-13 000 eaa.]] Riistan määrä kasvoi taas ilmaston kostuttua aivan jääkauden lopussa, mutta pian ilmasto kuivui taas pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tällöin Levantissa syntyi ainakin puoliksi liikkuvaa metsästykseen ja keräilyyn perustuvaa [[mesoliittista]] elämäntapaa, ja [[Natufin kulttuuri|ihmiset rakensivat pyöreäpohjaisia taloja]]. Maata alettiin viljellä nykykäsityksen mukaan ensiksi Lähi-idän vuoriston ja aron rajalla. Tämä hedelmällinen puolikuu ulottuu Levantista [[Turkki|Turkin]] eteläosan kautta Etelä-[[Iran]]iin ja Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään. Tällä maatalouden syntyalueella ja varhaisella leviämisalueella kasvaa villiä [[emmervehnä]]ä ja elää villejä lampaita.
On kiistelty siitä, miksi ja millä tavoin viljely alkoi Lähi-idässä. Joidenkin mukaan viljely olisi alkanut siten että ilmaston kuivuttua ihmiset muuttivat jokien ja lähteiden lähelle, joissa heidän olisi hengissä pysyäkseen ollut pakko muiden elinkeinojen lisäksi alkaa viljellä maata. Tätä keidasteoriaa kannatettiin 1900-luvun alussa, ja monet uudet löydöt tukevat sitä, mm. se, että esihistoriallinen Jeriko sijaitsi joen laskuviuhkan lähellä. Toisten mukaan maanviljely alkoi sadeviljelynä niillä alueilla, jossa satoi tarpeeksi viljakasveille. Maanviljelyyn olisi saattanut ajaa muun muassa väestönkasvu, joka johti riistan loppumiseen. Ensimmäiset merkit viljan viljelystä ovat noin vuosien 13 500–8 500-8500 eaa. tienoilta Levantista tai Kaakkois-Turkista. Noin 9000-80009 000–8 000 eaa. joissain paikoissa [[Levantti|Levantissa]] Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata.<ref>http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/245</ref>
Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 80008 000 eaa. nykyisten [[Israel]]in ja [[Syyria]]n alueelta.<ref>http://www.near-east.historians.co.uk/html/later_neolithic.html</ref> Samoihin aikoihin maanviljelyn keksimisen kanssa kesytettiin vuohi ja lammas, myöhemmin myös muita kotieläimiä. Noin 70007 000 eaa. hieman aiemmin keksitty keramiikka levisi laajalle. Maanviljely levisi pian Levantista itäiseen [[Anatolia]]an, [[Mesopotamia]]an ja [[Iran]]iin.<ref>http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG</ref><ref>http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php</ref><ref>http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=5</ref>
Noin 60006 000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, jossa kasvatettiin sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 54005 400 eaa. Lähi-idässä alettiin laajoilla alueilla viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Arkeologisten löydösten perusteella vaikuttaisi että alussa kastelua harjoitettiin sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta Uruk-kaudella noin 40004 000 eaa. Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa. Maanviljelyn yleistyminen johti maan tuoton lisääntymiseen. Tästä seikasta sekä väestön kasvusta seurasi siirtyminen kiinteään ja tihenevään asutukseen. Tämä kehitys johti lopulta [[sivilisaatio]]n syntyyn. Väestö jakautui Lähi-idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.
=== Neoliittinen Intia ===
Maanviljely ja karjanhoito tulivat Intiaan noin 70007 000 eaa. lännestä, luultavasti sieltä muuttaneen kansan mukana.
Varhainen neoliittinen perinne levisi etelässä ainakin [[Vindhya]]-vuorille asti. Viljeltiin vehnää. Noin 60006 000 eaa. tulivat saviastiat. Tunnettuja varhaisia lännen löytöpaikkoja ovat Pakistanin [[Mehrgarh]] ja Intian [[Bhirrana]]. Kuparin sulatus alkoi noin 48004 800 eaa. Monesti kuparikausikin katsotaan neoliittiseksi. Pikkukylistä kasvoi paikoin suuria linnoitettuja keskuksia vuoteen 30003 000 eaa mennessä. Idempänä riisi levisi Intiaan välillä 5500–45005 500–4 500 eaa. Itäiseen kulttuuriin liittyi muun muassa [[nuorapainannekeramiikka|nuorapainannekeramiikkaa]] ja mikroliittityökaluja. Etelä-Intiassa saatettiin viljellä jo noijn 30003 000 eaa<ref>[http://www.homepages.ucl.ac.uk/~tcrndfu/web_project/abot.html The Archaeobotany of South India and Agricultural Origins]. The South Deccan Prehistory Project. Viitattu 1.2.2019.</ref>. Yhä laajemmalle viljely levisi noin 19001 900-14001 400 eaa.<ref>[https://www.researchgate.net/publication/234128675_First_Farmers_in_South_India_The_Role_of_Internal_Processes_and_External_Influences_in_the_Emergence_and_Transformation_of_South_India's_Earliest_Settled_Societies First Farmers in South India: The Role of Internal Processes and External Influences in the Emergence and Transformation of South India's Earliest Settled Societies]. Boivin & Fuller, Dorian & Korisettar, Ravi & Petraglia, Michael. (2008). Pragdhara. Sivut 18, 179-200179–200 {{selvennä|Oliko nämä sivunnumeroita vai mitä?}}</ref>
Tällä alueella viljeltiin paljon hirssiä. Punamusta kuparikivikauden keramiikka levisi Etelä-Intiaan<ref><A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, Upinder Singh,Pearson Education India, 2008, ISBN 8131716775, ISBN 9788131716779, s 236- </ref>. Neoliittikausi päättyi Pohjois-Intiassa paikoin jo 30003 000 eaa. pronssikauteen, viimeistään noin 14001 400 eaa. rautakauteen.
=== Neoliittinen Kaakkois-Aasia ===
Thaimaan alueelle levittäytyi riisin viljely noin 4000–20004 000–2 000 eaa, ehkä jo aiemmin. Prossin käyttö alueella alkoi noin 21002 100 eaa.
=== Neoliittinen Kiina ===
Kiinassa joko viljeltiin tai kerättiin riisiä 95009 500 eaa. Jangtsejoen keskijuoksulla<ref>[https://archive.archaeology.org/online/news/rice.html Rice]. Archive.archaeology.org</ref>. [[Pengtoushan]]issa Etelä-Kiinan sisämaassa viljeltiin domestikoitua riisiä noin 82008 200-78007 800 eaa. Riisinviljely alkoi luultavasti Etelä-Kiinasta noin 1150011 500-62006 200 eaa.<ref> Molina, J. et al (2011). "Molecular evidence for a single evolutionary origin of domesticated rice". Proceedings of the National Academy of Sciences. 108 (20): 8351. doi:10.1073/pnas.1104686108. PMC 3101000 Freely accessible. PMID 21536870.{{lähde tarkemmin|sivunnumero}}</ref><ref>[https://www.thoughtco.com/origins-history-of-rice-in-china-170639 The Origins and History of Rice in China and Beyond]. Thoughtco.</ref><ref>[http://www.bbc.com/news/science-environment-13266431 Rice traced to single domestication event in China]. BBC</ref><ref>[https://phys.org/news/2017-05-domesticated-rice-dated-years-china.html Domesticated rice dated back 9, 400 years in China]. Phys.org</ref>. Riisinviljely yleistyi voimakkaasti Kiinassa noin 6000–30006 000–3 000 eaa.
Ehkä jo aiemmin, noin 85008 500 eaa., oli Pohjois-Kiinaan lännestä tei etelästä levinnyt maatalous ja karjanhoito. Noin 70007 000 eaa. vallinneessa tyypillisessä varhaisneoliittisessa [[Peiligangin kulttuuri|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisenjoen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläimiä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastattu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf Neolithic China: Before The Shang Dynasty]. Indiana€du. PDF</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
Noin 50005 000 eaa. nousi Wei-joen laaksossa [[Yangshaon kulttuuri]]. Yangshaon kylät koostuivat talorykelmistä. Nämä olivat eri sukuryhmien asuinsijoja. Kyliä ympäröi vallihauta, muttei muuri. Hautaukset oli huolellisesti tehtyjä, ruumis haudattiin monesti kahteen kertaan: ensin ruumis mätäni ensimmäisessä haudassa, luut kaivettiin esiin ja haudattiin toisen kerran. Haudat olivat usein syvällä.
Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli hirssin viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalle olivat kotieläimiksi tulleet myös nauta, lammas ja vuohi. Metsästys oli yhä tärkeä elinkeino. Yangshaon loppuvaiheesta noin 30003 000 eaa. on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveitsi.
Noin 35003 500-30003 000 eaa. Shangondin niemimaalla kehittyi Longshan-kulttuuri, jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Kulttuuri levittäytyi asteittain Keltaisen joen laaksoon Yangshaon paikalle. Leviäminen pohjautui ainakin osin sotaretkiin. Jotkut Longshanin asutuskeskukset olivat suuria, kooltaan 200-400 hehtaaria. Longshanin perinteen mustat ohutseinäiset saviastiat olivat erittäin taitavasti dreijalla tehtyjä. Oraakkeliluut ilmestyivät. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkälle Longshan-kulttuuriin suunnilleen samaan aikaan Jangtsen alajuoksulla vallinneeseen Liangtsun kulttuuriin. Liangzun kulttuuria luonnehti jade ja luiden kasaaminen hautoihin.
===Neoliittisen vallankumouksen arviointia===
{{Pääartikkeli|[[Neoliittinen Eurooppa]]}}
Maanviljely levisi alussa noin 70007 000 eaa. Etelä-Anatoliasta Kreikkaan ja Kreetalle, jonka jälkeen noin 60006 000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Noin 6000–40006 000–4 000 eaa. maanviljely levittäytyi kaskiviljelijöiden [[nauhakeraaminen kulttuuri|nauhakeraamisen kulttuurin]] mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa, jonne maanviljely saapui jo 4500–40004 500–4 000 eaa. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään ei-indoeurooppalaisina, mutta arkeologi Colin Renfrew on esittänyt, että [[indoeurooppalaiset|indoeurooppalaisten]] osittaista muuttoa Eurooppaan ja sekoittumista metsästäjäkansoihin on tapahtunut samanaikaisesti maanviljelykulttuurin leviämisen kanssa. Alkuperäinen metsästäjäväestö aloitti maanviljelyä nauhakeraamisen kulttuurin tapaan ensin kaskiviljelyllä. Maanviljely levisi nopeasti ensiksi lämpimille Välimeren rannoille, joista se levisi hitaasti sisämaahan, ja noin 20002 000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi Apenniineilla ja Alpeilla.
===Maanviljelyn aikaansaama väentiheys===
==Maanviljelyn saapuminen Suomeen==
Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen muodossa. Kouvolan Jaalasta on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 53005 300 eaa.<ref>http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm</ref>. Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 32003 200 eaa. [[nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 42004 200 eaa. ja Keski-Suomessa ainakin 20002 000 eaa. Maanviljelyyn liittyy [[Kiukaisten kulttuuri]] noin vuosien 2400–12002 400–1 200 eaa. välillä. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta noin 15001 500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
== Katso myös ==
| 