Ero sivun ”Vesilahti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muutettu kunnanjohtaja, uusi aloittanut 2.2.2018
p kh
Rivi 135:
Vuonna 1927 muodostettiin uusi [[Viiala]]n kunta ottamalla osia [[Akaa (entinen kunta)|Akaan]], [[Lempäälä]]n ja Vesilahden kunnista. Vesilahdesta Viialaan liitettiin Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät, minkä lisäksi osia kuudesta muusta kylästä kuului liitosalueeseen. Viiala yhdistyi vuonna 2008 yhdessä [[Toijala]]n kanssa uudeksi [[Akaa]]n kaupungiksi.
 
Vuonna 1953 Vesilahdesta liitettiin [[Urjala]]an [[Halkivaha]]n kylän Vesilahden puoleinen osa.<ref name=narva /> Halkivaha on kylä, joka on muodostunut kolmen kunnan alueelle, lähelle [[Punkalaidun|Punkalaitumen]], Vesilahden ja Urjalan yhteistä vanhaa rajakiveä. Vesilahden puoleiseen Halkivahaan rakennettiin rukoushuone vuonna 1908 ja vuonna 1926 se laajentamisen jälkeen vihittiin [[Halkivahan kirkko|kirkoksi]]. Halkivahasta yritettiin muodostaa itsenäistä seurakuntaa 1910-luvulla, mutta seurakunnan sijaan siitä muodostettiin Valtioneuvoston päätöksellä rukoushuonekunta vuonna 1919. Myös Halkivahan kunnan perustaminen oli suunnitteilla, mutta Valtioneuvosto on antanut asiasta kielteisen päätöksen vuonna 1931.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Suonto Unto | Nimeke = Meidän kirkkomme, Halkivahan kirkko | Vuosi = 2000 | Sivu = 4-74–7 & 28-3128–31 | Julkaisupaikka = Punkalaidun | Julkaisija = U. Suonto }}</ref>
 
Vuonna 1964 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva [[Säijä]] liitettiin Lempäälään.<ref name=narva /> Kylä oli viimeinen Vesilahden osa, joka sijaitsi Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden väkiluku oli 4&nbsp;639 asukasta vuonna 1964. Väkiluku laski edelleen alle kolmentuhannen, kunnes se lähti uudelleen nousuun 1970-luvulla.