Ero sivun ”Tereftaalihappo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkin korjaus |
p ISBN-korjaus |
||
Rivi 16:
Tereftaalihapon [[moolimassa]] on 166,1 g/mol, [[härmistyminen|härmistymislämpötila]] 402 °C, suhteellinen [[tiheys]] 1,51 g/cm<sup>3</sup> ([[vesi]] = 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 20 °C [[lämpötila]]ssa 0,28 g/100 ml, [[leimahduspiste]] 260 °C, [[itsesyttymislämpötila]] 496 °C ja [[CAS-numero]] 100-21-0.
Tereftaalihappoa valmistetaan [[hapetus|hapettamalla]] [[ksyleeni|p-ksyleeni]]ä joko [[neste]]- tai [[kaasu]]faasissa. Nestefaasihapetuksessa hapettimena käytetään [[typpihappo]]a tai [[happi|happea]] ja [[koboltti]]-[[mangaani]]-[[bromi]]-[[katalyytti]]ä. Muodostuva tuote puhdistetaan [[esteröinti|esteröimällä]] se [[metanoli]]n kanssa ja näin syntynyt [[dimetyylitereftalaatti]] [[hydrolyysi|hydrolysoidaan]] tereftaalihapoksi. Tärkein tereftaalihapon käyttökohde on [[polymeeri]]en valmistus. Tereftaalihaposta valmistettavia tärkeitä polymeerejä ovat muun muassa [[polyetyleenitereftalaatti]], [[polybutyleenitereftalaatti]] ja erilaiset [[polyamidi]]t. Siitä valmistetaan myös polymeeriteollisuuden raaka-aineenaan käyttämää dimetyylitereftalaattia.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=44 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN
== Ympäristö- ja terveysvaikutukset ==
|