Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 92:
[[Tiedosto:Alexander I of Russia.jpg|pienoiskuva|vasen|Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I]]
 
Ruotsin ja sen myötä Suomen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi T.Lappalainen, Lars Ericson Wolke, Ali Pylkkänen | Nimeke = Suomen sodan historia 1808–1809 | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 301 | Selite = Lainaus: "Kun Ruotsin luovuttama alue lueteltiin lääneittäin - valtausjärjestyksessä muutoin - on uusin tutkimus halunnut korostaa, ettei Suomi olisi ollut kokonaisuus. Väite on liioiteltu. Ei näet voitu yleisesti sanoa, että Ruotsi luovuttaa Suomen, Venäjällähän oli jo ennestään Vanha Suomi. Luetteleminen oli välttämätöntä tarkkuuden vuoksi, kun osa Länsi-Pohjaakin liitettiin." | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> kohtalo ratkaistiin, kuten niin usein historian aikana, Venäjän ja sen kanssa suurvalta-asemasta kilpailevien [[Länsi-Eurooppa|länsi]]- tai [[Keski-Eurooppa|keskieurooppalaisten]] suurvaltojen välillä. Tällä kertaa [[Ranska]]n keisari [[Napoleon]] Bonaparten sota [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]a vastaan johti Venäjän, [[Tilsit]]in sopimuksen pohjalta, Suomen sotana tunnettuun pakotesotaan Ruotsia vastaan 21. helmikuuta 1808. Sodan päättyessä vuonna 1809 Suomi oli kokonaan miehitettynä, ja [[Venäjän keisarillinen armeija|Venäjän armeija]] oli valloittanut myös osan nykyistä Ruotsin Lappia. Suomen sota päättyi 17. syyskuuta 1809 [[Haminan rauha]]an Ruotsin ja Venäjän välillä.
 
Haminan rauhansopimuksen IV artiklassa, jossa Venäjälle luovutettu alue määriteltiin, ei mainittu Suomen nimeä, vaan siinä lueteltiin Venäjälle siirtyneet [[lääni]]t. Sen sijaan Suomen nimi kyllä esiintyy sopimuksen V, X, XIV ja XVII artikloissa, jotka koskevat aluesiirron eräitä vaikutuksia.<ref>http://www.histdoc.net/historia/frhamn.html Haminan rauhansopimuksen teksti</ref><ref name="suomi_3_1843_ss355-366">Suomi 3, 1843, ss. 355–366</ref><ref name="vrt_Zetterberg_2003">vrt. Zetterberg 2003</ref>
Rivi 444:
* Ilkka Mäntylä (2003): ''Suurvallan romahtaminen''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 267–297. ISBN 951-0-27365-1.
* Toivo Nygård (2003a): ''Uhattu autonomia''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 537–552. ISBN 951-0-27365-1.
* Toivo Nygård (2003b): ''Uhkan väliaikainen väistyminen''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 553-565553–565. ISBN 951-0-27365-1.
* Toivo Nygård (2003c): ''Autonomian menetys. Itsenäisyyden sarastus''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 566-580566–580. ISBN 951-0-27365-1.
* Toivo Nygård (2003d): ''Talous ja yhteiskunta vuosisadan vaihteessa''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 581-587581–587. ISBN 951-0-27365-1.
* Tuomo Olkkonen (2003): ''Modernisoituva suuriruhtinaskunta''. Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 465–533. ISBN 951-0-27365-1.
* Markku Onttonen & Hilkka Vitikka (toim.) (1984): ''Jääkärien tie''. ISBN 951-0-12588-1.
Rivi 455:
* Paavo Rintala (1987): ''St. Petersburgin salakuljetus'', historiallis-kaunokirjallinen teos. ISBN 951-1-09726-1.
* Timo Soikkanen, toim. ''Taistelu autonomiasta, Perustuslait vai itsevaltius?'' Edita 2009 ISBN 978-951-37-5602-4
* Päiviö Tommila (2008): ''Suomen autonomian synty 1809-18191809–1819''. ISBN 978-951-3753238.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Turpeinen, Oiva | Nimeke=Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866–1868 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 136 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-9254-82-X}}
* Heikki Ylikangas (1986): ''Käännekohdat Suomen historiassa''. ISBN 951-0-13745-6.