Ero sivun ”Lyydin kieli” versioiden välillä

1.12.1998 perustettu Lyydiläinen Seura ry (Lüüdilaine Siebr) on yrittänyt tehdä lyydiläisyyttä ja lyydin kielen asemaa tunnetuksi. Seuraan kuuluu noin sata jäsentä, jotka ovat lyydiläisalueen ulkopuolella asuvia lyydiläisiä, heidän ystäviään ja tukijoitaan.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lyydi.net/|nimeke=http://lyydi.net/|julkaisu=lyydi.net|viitattu=2016-06-22}}</ref> Seura pyrkii tavoittamaan myös ruotsinlyydiläisiä kielensä ja kulttuurinsa eheyttämiseksi muun muassa Suomen kulttuurirahaston tukemana.<ref name=":9" /><ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lugijale|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2006|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Lisäksi Karjalassa toimii lyydiläisyhdistyksiä. Niiden toiminta keskittyy Kuujärvelle, Pyhäjärvelle, Petroskoihin ja Kentjärvelle. Muuten lyydiläisten kieltä ja kulttuuria on pitänyt yllä Pitk Randaane -perinneryhmä, josta on käytetty myös kirjoitusasuja Pit´k randaane ja Pitk’randaaset.<ref name=":8" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalmusic.fi/fi/pit%C2%B4k-randaane-pajod-lyydil%C3%A4isi%C3%A4-lauluja-cd-ja-lauluvihko|nimeke=Pit´k randaane -– PAJOD- Lyydiläisiä lauluja -– cd ja lauluvihko|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalmusic.fi/fi/lyydilaisen-musiikin-tallennusmatka|nimeke=Lyydiläisen musiikin tallennusmatka {{!}} Global Music Centre|julkaisu=www.globalmusic.fi|viitattu=2016-06-22}}</ref> Vuonna 2003 Lyydiläinen Seura järjesti yhdessä Maailman musiikin keskuksen kanssa lyydiläisen musiikin tallennusmatkan Joensuun kylään, jossa tarkoituksena oli tallentaa yhtyeen musiikkia. Tallenteen pohjalta julkaistiin myöhemmin CD ja laulukirja, Pajod.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Herman Hakala|Otsikko=Ezmaine Lüüdilaine CD-lebu ja Pojokird' Oma Valmehed – Ensimmäinen lyydiläisen musiikin cd-levy ja laulukirja ovat valmistuneet|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2007|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref>

2000-luvulla Suomessa on järjestetty säännöllisesti lyydin kielen kursseja.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lüüdin Kiel' Suomes -– Helsingin Lüüdin Kielen Kurs Täitab 5 Vuot|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2006|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Vuonna 2008 suomalainen Lyydiläinen Seura ja karjalainen Trias-nuorisojärjestö perustivat Lyydilaine-sanomalehden, jossa on artikkeleita lyydin ja venäjän kielillä. Lehti ilmestyy Petroskoissa. Seuran vuosijulkaisun nimi on puolestaan Lüüdilaine, ja se on ilmestynyt kerran vuodessa vuodesta 2005 lähtien.<ref name=":1" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lukijalle|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2007|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Lehden artikkelit ovat lyydiksi (pääosin latinalaisilla kirjaimilla, joilla lyydin kirjakieltä kirjoitetaan, mutta myös kyrillisillä aakkosilla), suomeksi ja venäjäksi.<ref name=":12" /> Kansalaisjärjestöt ovat yhteistyössä järjestäneet muun muassa kielileirejä nuorille sekä lyydinkielisiä kudontapiirejä.<ref name=":9" /> Leirien osanottajat ovat olleet 7–16-vuotiaita lyydiläislapsia ja -nuoria eri lyydiläispaikkakunnilta. Leirien yksi päämäärä on luoda verkosto lyydiläislasten välille kielen oppimisen ohella. 2010-luvulla lyydiläiset ovat vastanneet itse leirien järjestämisestä.<ref name=":9" />

Lyydinmaalle avattiin vuonna 2010 Lyydiläinen keskus (Lüüdikodi), jonka toimintaa Lyydiläinen seura tukee. Karjalan tasavallan etnokeskusten verkostoon kuuluvaa keskusta johtaa Kuujärven asutuksen itsehallinnon entinen johtaja Raisa Koponeva. Toiminnan tarkoituksena on tehdä lyydiläisyyttä tunnetuksi paikallisten asukkaiden ja kutsuvieraiden keskuudessa, opettaa lyydin kieltä ja palvelella matkailijoita sekä tutkijoita. Keskus myös järjestää joka kesä lyydiläisnuorille Ilmori-leiriä.<ref name=":9" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gov.karelia.ru/News/2012/07/0725_05_f.html|nimeke=25.07.2012 -– Periodika -kustantamo ja suomalainen Lyydiläinen seura|julkaisu=www.gov.karelia.ru|viitattu=2016-06-22}}</ref> Keskuksessa on usean vuoden ajan opetettu lyydin kieltä kerran viikossa noin kymmenelle nuorelle, mutta heillä on ollut hyvin vähän edellyksiä käyttää kieltä arjen tilanteissa.<ref name=":9" />

* Wepsän pohjoiset etujoukot, 1873 - 18741873–1874, tutkielma lyydiläismurteista, laatinut [[Arvid Genetz]], julkaistu Kielettäressä

* Lyydiläisiä tekstejä, 1963 - 19841963–1984, [[Pertti Virtaranta]]

* Lüüdilaine 2005-20072005–2007, 2013-2013–, vuosijulkaisu. Päätoimittajat Miikul Pahomov ja Veikko Purmonen.

* Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-109–10. Kuujärven erikoisnumero. Päätoimittaja Sakari Vuoristo.