Ero sivun ”Lyydin kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Castellum (keskustelu | muokkaukset)
p Luokka:Karjalan kieli
p kh
Rivi 131:
 
==== Lyydiläinen Seura ry (Lüüdilaine Siebr) ====
1.12.1998 perustettu Lyydiläinen Seura ry (Lüüdilaine Siebr) on yrittänyt tehdä lyydiläisyyttä ja lyydin kielen asemaa tunnetuksi. Seuraan kuuluu noin sata jäsentä, jotka ovat lyydiläisalueen ulkopuolella asuvia lyydiläisiä, heidän ystäviään ja tukijoitaan.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lyydi.net/|nimeke=http://lyydi.net/|julkaisu=lyydi.net|viitattu=2016-06-22}}</ref> Seura pyrkii tavoittamaan myös ruotsinlyydiläisiä kielensä ja kulttuurinsa eheyttämiseksi muun muassa Suomen kulttuurirahaston tukemana.<ref name=":9" /><ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lugijale|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2006|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Lisäksi Karjalassa toimii lyydiläisyhdistyksiä. Niiden toiminta keskittyy Kuujärvelle, Pyhäjärvelle, Petroskoihin ja Kentjärvelle. Muuten lyydiläisten kieltä ja kulttuuria on pitänyt yllä Pitk Randaane -perinneryhmä, josta on käytetty myös kirjoitusasuja Pit´k randaane ja Pitk’randaaset.<ref name=":8" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalmusic.fi/fi/pit%C2%B4k-randaane-pajod-lyydil%C3%A4isi%C3%A4-lauluja-cd-ja-lauluvihko|nimeke=Pit´k randaane - PAJOD- Lyydiläisiä lauluja - cd ja lauluvihko|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalmusic.fi/fi/lyydilaisen-musiikin-tallennusmatka|nimeke=Lyydiläisen musiikin tallennusmatka {{!}} Global Music Centre|julkaisu=www.globalmusic.fi|viitattu=2016-06-22}}</ref> Vuonna 2003 Lyydiläinen Seura järjesti yhdessä Maailman musiikin keskuksen kanssa lyydiläisen musiikin tallennusmatkan Joensuun kylään, jossa tarkoituksena oli tallentaa yhtyeen musiikkia. Tallenteen pohjalta julkaistiin myöhemmin CD ja laulukirja, Pajod.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Herman Hakala|Otsikko=Ezmaine Lüüdilaine CD-lebu ja Pojokird' Oma Valmehed – Ensimmäinen lyydiläisen musiikin cd-levy ja laulukirja ovat valmistuneet|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2007|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref>
 
2000-luvulla Suomessa on järjestetty säännöllisesti lyydin kielen kursseja.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lüüdin Kiel' Suomes - Helsingin Lüüdin Kielen Kurs Täitab 5 Vuot|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2006|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Vuonna 2008 suomalainen Lyydiläinen Seura ja karjalainen Trias-nuorisojärjestö perustivat Lyydilaine-sanomalehden, jossa on artikkeleita lyydin ja venäjän kielillä. Lehti ilmestyy Petroskoissa. Seuran vuosijulkaisun nimi on puolestaan Lüüdilaine, ja se on ilmestynyt kerran vuodessa vuodesta 2005 lähtien.<ref name=":1" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fedjuun Miikul|Otsikko=Lukijalle|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2007|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Lehden artikkelit ovat lyydiksi (pääosin latinalaisilla kirjaimilla, joilla lyydin kirjakieltä kirjoitetaan, mutta myös kyrillisillä aakkosilla), suomeksi ja venäjäksi.<ref name=":12" /> Kansalaisjärjestöt ovat yhteistyössä järjestäneet muun muassa kielileirejä nuorille sekä lyydinkielisiä kudontapiirejä.<ref name=":9" /> Leirien osanottajat ovat olleet 7–16-vuotiaita lyydiläislapsia ja -nuoria eri lyydiläispaikkakunnilta. Leirien yksi päämäärä on luoda verkosto lyydiläislasten välille kielen oppimisen ohella. 2010-luvulla lyydiläiset ovat vastanneet itse leirien järjestämisestä.<ref name=":9" />
 
==== Kielen oppiminen jatkosodasta nykypäivään ja Lyydiläisen keskuksen perustaminen ====
Kun suomalaisjoukot jatkosodan aikana miehittivät muun muassa lyydiläisten asuma-aloja, osa lyydiläisistä oppi suomen kielen alueella järjestetyn opetuksen johdosta.<ref name=":10" /> Alueelle matkusti suomenkielisiä opettajia, ja tuolloin järjestettiin myös jumalanpalveluksia, uskonnonopetusta kouluissa sekä pidettiin rippikouluja.<ref name=":7" /><ref name=":10" /> Sen lisäksi, että Aunuksen radio alkoi lähettää vepsän- ja karjalankielisiä ohjelmia, oli ohjelmistossa myös lyydin kielellä tuotettua ohjelmaa. Lapsikuolleisuus puolittui.<ref name=":10" /> Kun alue jäi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle, alkoi pitkä ateismin kausi.<ref name=":7" /> Tuolloin Kalevalasta tuli tärkeä henkisyyden lähde Karjalan alueen ihmisille.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Obraman Fed'uun Miikul|Otsikko=Uralilaižehe Filosofijaha Niškuo – Uralilaisesta filosofiasta|Julkaisu=Lüüdilaine|Ajankohta=2007|Julkaisija=Lyydiläinen Seura ry}}</ref> Vuonna 1992 Inkerin evankelisluterilaisen kirkon työntekijät saapuivat Lyydinmaalle ja alkoivat kehittää hengellistä elämää.<ref name=":7" /> 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä esimerkiksi Kuujärvellä järjestettiin säännöllisesti uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niissä käytössä olleet Raamatut ovat olleet venäjänkielisiä.<ref name=":7" /> Vuonna 2008 suomalainen Lyydiläinen Seura ja karjalainen Trias-nuorisojärjestö perustivat [[Lyydilaine]]-sanomalehden, jossa on juttuja lyydin ja venäjän kielillä.
 
Lyydinmaalle avattiin vuonna 2010 Lyydiläinen keskus (Lüüdikodi), jonka toimintaa Lyydiläinen seura tukee. Karjalan tasavallan etnokeskusten verkostoon kuuluvaa keskusta johtaa Kuujärven asutuksen itsehallinnon entinen johtaja Raisa Koponeva. Toiminnan tarkoituksena on tehdä lyydiläisyyttä tunnetuksi paikallisten asukkaiden ja kutsuvieraiden keskuudessa, opettaa lyydin kieltä ja palvelella matkailijoita sekä tutkijoita. Keskus myös järjestää joka kesä lyydiläisnuorille Ilmori-leiriä.<ref name=":9" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gov.karelia.ru/News/2012/07/0725_05_f.html|nimeke=25.07.2012 - Periodika -kustantamo ja suomalainen Lyydiläinen seura|julkaisu=www.gov.karelia.ru|viitattu=2016-06-22}}</ref> Keskuksessa on usean vuoden ajan opetettu lyydin kieltä kerran viikossa noin kymmenelle nuorelle, mutta heillä on ollut hyvin vähän edellyksiä käyttää kieltä arjen tilanteissa.<ref name=":9" />
 
Syksyllä 2014 Lüüdikodi-keskuksessa aloitettiin kielikerhon järjestäminen, joka on tarkoitettu kokonaisille perheille. Kerhon tarkoituksena on saada kokonaiset perheet käyttämään kieltä myös arjessaan kotona, jotta kielen oppiminen ja välittyminen nuorille tehostuisi. Muita kielen oppimisen keinoja ovat olleet kaikenikäisille suunnattu säännöllisesti kokoontuva lyydinkielinen kudontakerho sekä lyydinkielinen keskustelupiiri, jossa tallennetaan myös Karjalan Sivistysseuran kanssa kansanperinnettä ja tarinoita. Keskusteluita myös julkaistaan kirjallisesti ja äänitteinä. 2010-luvulla Pyhäjärven lyydiläisyhteisössä on toimintansa aloittanut lyydinkielinen teatteriryhmä.<ref name=":9" />
Rivi 153:
Lyydinkielistä ja lyydin kieltä käsittelevää kirjallisuutta on melko vähän. Alla on luetteloitu näistä merkittävimpiä.
* Seppoi Ilmorin starina, 1845, julk. D. E. D. Europaeus, julkaistu Suomettaressa 1847
* Wepsän pohjoiset etujoukot, 1873 - 18741873–1874, tutkielma lyydiläismurteista, laatinut [[Arvid Genetz]], julkaistu Kielettäressä
* Lyydin kielen sanakirja, 1908, laatinut Mihail Georgijevski keskilyydin murteesta
* Lyydiläisiä kielennäytteitä, 1934
Rivi 160:
* Kuujärven refleksiivikonjugaatiot, 1947, artikkeli, Nikolai Bogdanov
* Lyydiläismurteiden äännehistoria, 1950 (osa 2), toimittanut Aimo Turunen
* Lyydiläisiä tekstejä, 1963 - 19841963–1984, [[Pertti Virtaranta]]
* Lähisukukielten lukemisto, 1967, sisältää [[Pertti Virtaranta|Pertti Virtarannan]] koostamia kielinäytteitä lyydistä
* Fonologitšeskije sredstva ljudikovskoi retši, 1975, Aleksander Barantsev
Rivi 172:
* Tervheks! Lugendkird' Kujärven lüüdin kielel, 2007. Miikul Pahomov ja Lidia Potašova (koulun lukukirja)
* Pajod. Lyydiläisiä lauluja, 2007. Pit'k Randaane. Toimitus: Miikul Pahomov
* Lüüdilaine 2005-20072005–2007, 2013-2013–, vuosijulkaisu. Päätoimittajat Miikul Pahomov ja Veikko Purmonen.
* Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-109–10. Kuujärven erikoisnumero. Päätoimittaja Sakari Vuoristo.
* Carelia, 2007, N:o 6. Lyydiläinen erikoisnumero. Päätoimittaja Robert Kolomainen.
* Ukon bembel, 2010, Miikul Pahomov (runoja)