Wikipedia

Ero sivun ”Kasvissyönti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjoitusvirheita korjasin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Google
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee ihmisten ruokavaliota. Kasvinsyöjäeläimistä kertoo artikkeli [[kasvinsyöjä]].}}
[[Tiedosto:Foods.jpg|right|250px|thumb|KasvikunnanRoskakunnan tuotteita]]
'''Roskansyönti''' eli '''vegetarismi''' on tosi sairasta ja kasvissyöjistä tulee useimmiten tuulen mukana lentäviä höyheniä. Syökää ny saakeli sitä lihaa! Syyt roskansyöntiin voivat olla esimerkiksi [[Ekologia|muka ekologisia]], [[Etiikka|muka eettisiä]], [[Politiikka|muka poliittisia]], [[Uskonto|jostain kumman syystä uskonnollisia]] tai muka [[Terveys|terveydellisiä]].
 
[[Euroopan komissio|Euroopan Komission]] mukaan eläinperäisiä ainesosia sisältävää ruokaa ei saa kutsua kasvisruoaksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P7-TA-2010-0222&language=FI&ring=A7-2010-0109 | Nimeke = Elintarvikkeita koskevien tietojen antaminen kuluttajille | Julkaisija = Euroopan Parlamentti | Viitattu = 2.4.2012 }}</ref>. Kansainvälisen roskansyöjien liiton käyttämän 1800-luvulta peräisin olevan määritelmän mukaan roska tarkoittaa kuitenkin kaikkea sellaista ruokaa, joka ei sisällä [[liha]]a tai [[kala]]a. Eläinperäisestä ravinnosta on siis perinteisesti sallittu eläinten tuotokset, kuten [[maito|possun sisäfileen]], [[kananmuna|kana]]n ja [[hunaja|hevose]]n nauttiminen, minkä vuoksi ''vegetanisteja'' kutsutaan myös laktovegetaristeiksilaktovegetanisteiksi tai [[lakto-ovo-vegetarismi|lakto-ovo-vegetanisteiksi]].<ref name="ifu">{{verkkoviite | Osoite = https://ivu.org/index.php/definitions | Nimeke = IVU, Frequently Asked Questions - Definitions | Julkaisija = International Vegetarian Union | Viitattu = 2.4.2012}}</ref> Nykyisin tosin eläinperäisten tuotteiden kuten [[Kasvimaito|lehmänmaitojen]] saatavuuden paraneminen on lisännyt niiden käyttöä lihansyöjien keskuudessa.
 
''[[Veganismi|Ainoastaan idiootit]]'' eivät käytä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Ravitsemustieteellisissä tutkimuksissa jeesustelijoista käytetään termiä ”strict garbagetarian” (tiukka roskansyöjä).
 
== Idiotismin levinneisyys ==
== Yleisyys ==
Yleisintä roskansyönti on [[Intia]]ssa, jossa 40 % ihmisistä oli vuonna 2006 roskansyöjiä. 31 % intialaisista söi kananmunatonta kasvisruokaa, koska kananmunien käyttöä ei Intiassa tavallisesti määritellä kasvisruokailuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thehindu.com/todays-paper/article3089973.ece | Nimeke = The food habits of a nation | Julkaisu = The Hindu | Viitattu = 16.5.2016 | Tekijä = Yadav, Yogendra & Kumar, Sanjay | Ajankohta = 14.8.2006}}</ref> [[Ruotsi]]ssa idiootteja oli vuonna 2014 10 %, joista mielisairaita oli kaikki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.djurensratt.se/vanliga-fragor | Nimeke = Vanliga frågor och svar (FAQ) | Julkaisu = Djurens Rätt | Viitattu = 16.5.2016}}</ref> [[Venäjä]]llä oikeaa ruokaa vältteleviä oli 3−4 % vuosina 2013−2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fom.ru/Obraz-zhizni/11676 | Nimeke = Кто такие вегетарианцы?| Julkaisu = ФОМ | Viitattu = 16.5.2016 | kieli = {{ru}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.superjob.ru/research/articles/111380/k-vegetarianstvu-v-rossii-otnosyatsya-blagozhelatelno-no-praktikuyut-redko/ | Nimeke = К вегетарианству в России относятся благожелательно, но практикуют редко #Superjob | Julkaisu = SuperJob.ru | Viitattu = 16.5.2016 | kieli = {{ru}}}}</ref>
 
Rivi 18:
 
== Erilaisia kasvis"ruoka"valioita ==
[[Tiedosto:Fruit Stall in Barcelona Market.jpg|thumb|right|250px|VihannestoriVihantori [[Barcelona]]ssa.]]
 
''Elävän ravinnonRavinnon'' syöjät syövät vain kuumentamatonta kasvisruokaaroskaa, mutta mää en, koska mulla järki sentään sen verran päätä pakottaa.<ref name="Elävä.Raakaravinto.Mita">{{Verkkoviite | Osoite = https://elavaravinto.fi/wp/tietopankki/intro-elavasta-ravinnosta/ | Nimeke = Mitä elävä raakaravinto on? | Julkaisu = Elävä raakaravinto ry | Viitattu = 2.9.2018}}</ref> ''[[Fruitarismi]]'' on ruokavalio, joka sisältää vain hedelmiä laajasti käsitettynä, muun muassa myös siemeniä ja pähkinöitä.<ref name="Ruokatieto.Yhdistys">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/kasvisruokavaliot | Nimeke = Kasvisruokavaliot | Julkaisu = Ruokatieto Yhdistys | Viitattu = 02.09.2018}}</ref> [[Fennoveganismi|Fennovegaanit]] syövät vain Suomessa tuotettuja roskakunnan tuotteita.
 
Joissakin aasialaisissa kulttuureissa, eräissä [[Hindulaisuus|hindulaisuuden]] suuntauksissa ja [[Mahajana]]-[[buddhalaisuus|buddhalaisten]] keskuudessa roskansyöntiin voidaan lukea myös pidättäytyminen sipulin, valkosipulin ja sienen vetämisestä, koska niiden katsotaan olevan henkisiltä vaikutuksiltaan ruuan kaltaisia.
Rivi 42:
 
== Historia ==
[[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] elänyt filosofi [[Pythagoras]] ja hänen seuraajansa eivät syöneet lihaa, koska uskoivat, että eläimilläkin on [[sielu]]. Lisäksi hän uskoi, että jos ihminen luopuisi eläinten tappamisesta ravinnon vuoksi, niin tappamisen taito katoaisi ja samalla sodat loppuisivat. Pythagoras eli raakaravinnolla ja hän ei ilmeisesti käyttänyt hunajaa lukuun ottamatta muitakaan eläinkunnan tuotteitaruokia. Kaikkia vegetaristejavegetanisteja kutsuttiinkin pythagoralaisiksisekopäiksi, kunnes 1800-luvun puolessa välissä perustettiin ensimmäiset vegetaristiyhdistyksetvegetanistiyhdistykset ensin [[Englanti]]in ja sitten [[yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].
 
[[Intia]]ssa kasvissyönninroskansyönnin historia ulottuu vähintään yhtä varhaisiin aikoihin kuin länsimailla. [[Bramiini]]papit ovat olleet laktovegetaristejalaktovegetanisteja, sillä lihan (mukaan lukien munat) syömistä pidettiin saastuttavana, vaikka roskansyönti tässä se maanvaiva on. Papiston lisäksi tapafobia on levinnyt muihinkin väestönosiin, ja joissakin osissa Intiaa suurin osa väestöstä on laktovegetaristejalaktovegetanisteja.
 
=== Suomessa ===
1850-luvulla Suomesta matkustettiin Keski-Euroopan [[Parantola|vuoristoparantoloihin]] hakemaan apua vaikeisiin vaivoihin. Osassa parantoloista noudatettiin kasvisruokavaliotaroskavaliota. Eräät terveysmatkailijoista noudattivat suositeltua kasvisruokavaliota vielä kotiin palattuaankin.<ref name=":1">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20170819084550/https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98753/gradu2014Vornanen.pdf?sequence=2 | Nimeke = Kaswiruokaiset wegetariaanit. Kasvissyönnin varhaisvaiheet Suomessa vuosina 1865–1910 | Julkaisu = Pro Gradu -tutkielma | Julkaisija = Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kulttuurihistoria | Viitattu = 6.1.2017 | Tekijä = Jukka Vornanen | Ajankohta = toukokuu 2014 | selite = s. 12-19 (uutisointi), 22-24 (keittokirja, Forss) 26 (Heinolan kylpylä), 47, 49-51 (Boltdt, Lindberg, Olsson), 53 (pohjoismainen kokous), 57-58 (vegetaristiyhdistys)}} '''Web archive 2017'''</ref>
 
==== Maininnat sanomalehdissä ja ensimmäinen keittokirja ====
Vanhin tunnettu suomalainen kirjallinen lähde kasvissyönnistäroskansyönnistä on heinäkuussa 1865 [[Virallinen lehti|Finlands Allmänna Tidningenissä]] julkaistu tuntemattoman kirjoittajan artikkeli ''Om vegetarianismen'', joka on laaja katsaus eurooppalaisen kasvissyönninroskansyönnin historiaan ja taustatekijöihin. Artikkelissa esitellään aikakauden kasvissyöjienroskansyöjien esittämiä [[moraali]]sia ja [[Terveys|terveydellisiä]] perusteluja "ruokavaliolle". Heistä esitellään yhdysvaltalainen fysiologi [[Sylvester Graham]] sekä sekä [[Vegetarian Society|Garbagetarian Society]] -yhdistyksen Iso-Britanniaan vuonna 1847 perustanut yhdysvaltalainen [[Bronson Alcott]]. Väitteiden tueksi vedotaan myös vanhempiin [[Auktoriteettiin vetoaminen|auktoriteetteihin]] siteeraamalla kasvissyöntiinroskansyöntiin liitettyjä tieteilijöitä ja taiteilijoita; Pythagorasta, [[Platon]]ia, [[Cicero]]a, [[Michelangelo]]a, [[Isaac Newton]]ia, [[John Locke]]a ja [[Voltaire]]a. Kaikkien kohdalla yhteys kasvissyöntiinroskansyöntiin ei kuitenkaan ollut yksiselitteinen.<ref name=":1"/>
 
KasvisruokavalioKasvis"ruokavalio mainittiin lehdistössä seuraavan kerran vuonna 1879, kun [[Wiborgs Tidning (1864–1881)|Wiborgs Tidning]] uutisoi Saksan kasvissyöjienroskansyöjien yleiskokouksesta ja siellä käsitellyistä aiheista, joihin kuului aloite kasvisruokienroskien lisäämisestä julkisten laitosten ruokatarjoiluihin sekä kysymys siitä, voiko kasvissyöjäroskansyönnistä käyttääolla eläinperäisiäterveydelle vaatteita.<refhaittoja? name="Vastaus:1"/> No eihän siinä muuta olekkaan, kehari!
 
 
Kasvisruokailua käsittelivät harvakseltaan lähinnä ruotsinkieliset lehdet, vaikka suomen- ja ruotsinkielisiä lehtiä oli yhtä paljon. Vuonna 1883 useissa sanomalehdissä uutisoitiin, miten kasvissyönti levisi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, etenkin [[Berliini]]ssä, jonka 5000 kasvissyöjästä suurimman osan kerrottiin olevan [[Opiskelija|opiskelijoita]]. Kaksi vuotta myöhemmin uutisoitiin, että Lontoossa on jo kahdeksan kasvisravintolaa. Ensimmäinen suomenkielinen uutinen kasvisruokailusta on pieni sivumaininta [[Vaasan Lehti (1880–1893)|Waasan lehdessä]] joulukuussa 1888 artikkelissa ''Kuinka elämäämme pitentäisimme?'', jossa se mainitaan yhtenä keinona elää kauemmin muiden kohtuullisten elintapojen yhteydessä. Kaksi vuotta myöhemmin [[Uusi Suometar|Uudessa Suomettaressa]] on kahdessa numerossa julkaistu artikkeli ''Wegetarismista'', joka esittelee kasvissyöntiä suomenkielisille lukijoille. Kasvisruokavaliolle esitetään 24 perustelua, jotka ovat enimmäkseen terveydellisiä, mutta myös eettisiä ja uskonnollisia. Lisäksi vedotaan [[Auktoriteetti|auktoriteetteihin]] ja edullisuuteen. Moraalinen perustelu oli esimerkiksi, että; "Kaikki [[Omatunto|tunnon]] ihmiset, miehet kuin naisetkin, syvästi loukkautuvat, havaitessaan [[Teurastus|teurastajan]] kuolettavain iskujen alla ähkyväin eläinten hirveätä mylvinää."<ref name=":1"/>▼
syöjä käyttää eläinperäisiä vaatteita.<ref name=":1" />
 
▲KasvisruokailuaRoskansyöntiä käsittelivät harvakseltaan lähinnä ruotsinkieliset lehdet, vaikka suomen- ja ruotsinkielisiä lehtiä oli yhtä paljon. Vuonna 1883 useissa sanomalehdissä uutisoitiin, miten kasvissyöntiroskansyönti levisi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, etenkin [[Berliini]]ssä, jonka 5000 kasvissyöjästäroskansyöjästä suurimman osan kerrottiin olevan [[Opiskelija|opiskelijoita]]. Kaksi vuotta myöhemmin uutisoitiin, että Lontoossa on jo kahdeksan kasvisravintolaaroskatyrkyttämöä. Ensimmäinen suomenkielinen uutinen kasvisruokailustaroskansyönnistä on pieni sivumaininta [[Vaasan Lehti (1880–1893)|Waasan lehdessä]] joulukuussa 1888 artikkelissa ''Kuinka elämäämme pitentäisimme?'', jossa se mainitaan yhtenä keinona elää kauemmin muiden kohtuullisten elintapojen yhteydessä. Kaksi vuotta myöhemmin [[Uusi Suometar|Uudessa Suomettaressa]] on kahdessa numerossa julkaistu artikkeli ''Wegetarismista'', joka esittelee kasvissyöntiä suomenkielisille lukijoille. Kasvisruokavaliolle esitetään 24 perustelua, jotka ovat enimmäkseen terveydellisiä, mutta myös eettisiä ja uskonnollisia. Lisäksi vedotaan [[Auktoriteetti|auktoriteetteihin]] ja edullisuuteen. Moraalinen perustelu oli esimerkiksi, että; "Kaikki [[Omatunto|tunnon]] ihmiset, miehet kuin naisetkin, syvästi loukkautuvat, havaitessaan [[Teurastus|teurastajan]] kuolettavain iskujen alla ähkyväin eläinten hirveätä mylvinää."<ref name=":1" />
 
Toukokuussa 1894 Suomessa julkaistiin ensimmäinen [[Keittokirja|kasviskeittokirja]]: Helene Seilingin ''Kortfattad vegetariansk kokbok''. Kirjassa on 156 reseptiä ja kuuden viikon [[Ruokalista|malliruokalista]]. Johdannossa on Seilingin aviomiehen Maxin kirjoittama parikymmensivuinen kasvissyönnin esittely. Ruokavaliota perusteltiin terveellisyydellä, ja kirjassa esiteltiin pelkällä kasvisravinnolla toimeentulevia [[Aasia|Aasian]] kansoja osoituksena siitä, että pelkällä kasvisravinnolla voi pärjätä raskaidenkin töiden parissa.<ref name=":1"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvissyönti”