Ero sivun ”Emil Stjernvall-Walleen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennus |
järjestelyä, pari detaljitietoa |
||
Rivi 10:
Stjernvallin urakehitystä avitti osin hänen isänsä saavutukset, mutta erityisesti hänen siskonsa Auroran suhdeverkostot Pietarissa. Stjernvall luopui sotilasurastaan samana vuonna kun Aurora nai hovijahtimestari [[Pavel Demidov]]in, mikä avasi koko perheelle uudenlaisia mahdollisuuksia.<ref name="KB" /> Stjernvall aloitti virkauransa [[Suomen valtiosihteerinvirasto]]ssa tullessaan vuonna 1837 ministerivaltiosihteeri [[Robert Henrik Rehbinder]]in erityistehtäviin. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Helsingin yliopisto]]n kanslerin erityistehtäviin ja oli vuosina 1844–1855 kanslerinsihteerinä.<ref name="yom" /><ref name="KB" /><ref name="NFB" /> Yliopiston kanslerina oli Venäjän kruununperijä, joten kanslerinsihteerinä Stjernvall pääsi luomaan luottamuksellisen suhteen suuriruhtinas Aleksandr Nikolajevitšiin, josta vuonna 1855 tuli keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]].<ref name="KB" /> Ystävyyssuhdetta vahvisti vielä se, että he olivat palvelleet samaan aikaan Paavalin rykmentissä. Stjernvallilla oli läheinen suhde myös ulkoministeri [[Aleksandr Gortšakov]]iin.<ref name="jussila" /><ref name="KB" />
Stjernvall-Walleen oli vuosina 1846–1850 naimisissa pankkiirin tyttären Pauline Gasserin kanssa, mutta heidän avioliittonsa päättyi eroon. Heille ei syntynyt lapsia.<ref name="KB" /
===Ministerivaltiosihteerin apulaisena===
Aleksanteri II:n noustua valtaistuimelle Stjernvall-Walleen nimitettiin ministerivaltiosihteerin apulaiseksi vuonna 1857. Hänestä tuli ministerivaltiosihteeri Armfeltin luottomies ja hän tuki tätä valtataisteluissa useita [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernöörejä]] vastaan.<ref name="KB" /> Hänen on sanottu olleen varovaisen Armfeltin vastakohta, uhkarohkea ja rämäpäinen.<ref name="jussila" /> He kuitenkin muodostivat aikaansaavan työparin, sillä Stjernvall-Walleen usutti monesti harkitsevaisen Armfeltia rohkeampiin aloitteisiin.<ref name="KB" /><ref name="jussila" /> Stjernvall-Walleenin on arveltu ohjailleen Armfeltia muun muassa 1860-luvun kariutuneessa yrityksessä korvata Suomen Ruotsin-aikaiset perustuslait uudella [[Hallitusmuoto|hallitusmuodolla]]. Stjernvall-Walleen yritti toisinaan ohittaa kenraalikuvernöörin tai Venäjän ministerit esittelemällä asioita keisarille ennen kuin tämä oli ehtinyt kuulla näiden mielipidettä, mikä toisinaan johti siihen, että keisari joutui myöhemmin kiusallisesti perumaan jo tekemiään päätöksiä.<ref name="jussila" />
Monipuolisten suhteidensa avulla Stjernvall-Walleen kykeni ajamaan monia suomalaisten tavoittelemia liberaaleja uudistuksia keisari Aleksanteri II:n hallituskaudella. Pietarissa Stjernvall-Walleenin tärkeimpiin kontakteihin kuului senaattori [[Frans Olof af Brunér]], Helsingissä [[J. V. Snellman]], jota hän auttoi pääsemään senaattoriksi.<ref name="KB" /> Välillä hän tukeutui myös siskoonsa Aurora Karamziniin.<ref name="karamzin">Pirkko Kivimäki: [https://espoonperinneseura.net/perinnetietoa/traskandan-kartano-ja-aurora-karamzin/aurora-karamzin-keski-iasta-vanhuuteen/ Aurora Karamzin – keski-iästä vanhuuteen] Espoon perinneseura. Viitattu 24.6.2019.</ref> Snellmanin avulla Stjernvall-Walleen vaikutti muun muassa vuoden 1863 [[kielireskripti]]n antamiseen ja vuoden 1865 rahareformiin, jolla [[Suomen markka]] irrotettiin [[rupla]]sta itsenäiseksi rahayksiköksi.<ref name="KB" /> Hän yritti myös hankkia säätyvaltiopäiville aloiteoikeutta.<ref name="jussila" />
Stjernvall-Walleen sai vuonna 1840 [[kamarijunkkari]]n, 1844 [[Hovineuvos (Venäjä)|hovineuvoksen]], 1848 [[Kollegineuvos|kollegineuvoksen]], 1851 [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]], 1854 [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]], 1861 [[Salaneuvos (Venäjä)|salaneuvoksen]], 1863 valtiosihteerin ja 1875 [[Todellinen salaneuvos|todellisen salaneuvoksen]] arvonimen.<ref name="yom" /><ref name="KB" /> Hän oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n jäsen vuodesta 1876.<ref>[https://kansallisbiografia.fi/jasenet/henkilo/KJ13 Stjernvall-Walleen, Emil] Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenet 1831–1892, Biografiakeskus.</ref>▼
===Ministerivaltiosihteerinä===
Stjernvall-Walleenin terveys horjui jo Armfeltin eläessä, mutta tämän kuoltua hänet kuitenkin nimitettiin vielä 69-vuotiaana ministerivaltiosihteeriksi.<ref name="KB" /> Hän oli Armfeltin tavoin keisarin henkilökohtaisena suosikkina vaikutusvaltaisempi kuin samaan aikaan Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut [[Nikolai Adlerberg]]. Stjernvall-Walleenin läpiviemiä hankkeita olivat muun muassa [[Suomen asevelvollinen sotaväki|Suomen asevelvollisen sotaväen]] perustaminen ja asettaminen Venäjän sotilaspiirijärjestelmän ulkopuolelle sekä Suomen markan sitominen [[kultakanta]]an vuonna 1878. Kummassakin tapauksessa Aleksanteri II pyörsi lopulta aiemman vastustavan kantansa. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain kohdalla taipumaan joutui myös Venäjän sotaministeri [[Dmitri Miljutin]], joka myöhemmin (perusteettomasti) väitti Stjernvall-Walleenin juonitelleen asiassa petollisesti. Stjernvall-Walleenin sairastelun vuoksi asevelvollisuuslain lopullisen esittelyn keisarille hoiti itse asiassa hänen apulaisensa [[Casimir Palmroth]].<ref name="jussila" />
[[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] noustua valtaistuimelle vuonna 1881 Stjernvall-Walleen oli muutaman kuukauden ajan myös Helsingin yliopiston vt. kanslerina uuden kruununperijän alaikäisyyden vuoksi kunnes vetäytyi eläkkeelle molemmista viroista myöhemmin samana vuonna.<ref name="NFB" /> Hän
Stjernvall-Walleenin jälkeenjääneitä papereita julkaistiin kokoelmana vuonna 1902.<ref>{{UVF|StjernvallWalleenEmil Stjernvall-Walleen, Emil}}</ref>
▲Stjernvall-Walleen sai vuonna 1840 [[kamarijunkkari]]n, 1844 [[Hovineuvos (Venäjä)|hovineuvoksen]], 1848 [[Kollegineuvos|kollegineuvoksen]], 1851 [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]], 1854 [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]], 1861 [[Salaneuvos (Venäjä)|salaneuvoksen]], 1863 valtiosihteerin ja 1875 [[Todellinen salaneuvos|todellisen salaneuvoksen]] arvonimen.<ref name="yom" /><ref name="KB" />
▲Stjernvall-Walleen oli vuosina 1846–1850 naimisissa pankkiirin tyttären Pauline Gasserin kanssa, mutta heidän avioliittonsa päättyi eroon. Heille ei syntynyt lapsia.<ref name="KB" /> Stjernvall-Walleenin jälkeenjääneitä papereita julkaistiin kokoelmana vuonna 1902.<ref>{{UVF|StjernvallWalleenEmil Stjernvall-Walleen, Emil}}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi}}
*Raimo Savolainen: [http://www.blf.fi/artikel.php?id=3263 Stjernvall-Walleen, Emil] {{sv}} Biografiskt lexikon för Finland (ruotsinnos Kansallisbiografian artikkelista)
{{AAKKOSTUS:Stjernvall-Walleen, Emil}}
[[Luokka:Suomen ministerivaltiosihteerit]]
[[Luokka:Suomalaiset upseerit]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Vuonna 1806 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1890 kuolleet]]
| |||