Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 61:
Ooppera jatkoi toimintaansa koko sota-ajan vaikka teatterirakennus vaurioituikin lievästi [[talvisota|talvisodan]] pommituksissa. Esityksiä haittasi myös se, että miespuolisista työntekijöistä suuri osa oli rintamalla. Näyttävimmän sotilasuran teki tenori [[Alfons Almi]], jolle ehdotettiin Mannerheim-ristiä ansioistaan suorasuuntaustykin johtajana. Sodan aikana perustettiin [[Suomen Kansallisbaletti|Oopperan balettikoulu]] (nykyään nimeltään Suomen kansallisoopperan balettioppilaitos).<ref name="SMH 398-399"/>
Sotien jälkeen esitettiin perinteistä oopperaa, mutta ohjelmassa oli myös [[Benjamin Britten]]in ja [[Carl Nielsen]]in teoksia.<ref name="Bacon,
1960-luvulle tultaessa uusia suomalaisia oopperoita nähtiin harvoin, sillä koko vuosikymmenen aikana Kansallisoopperassa oli vain neljä kantaesitystä. Vuonna 1967 tapahtui kuitenkin useita merkittäviä seikkoja, jotka loivat pohjaa oopperan renessanssille 1970-luvulla: Kansallisoopperassa esitettiin vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä ensi kertaa [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] ''[[Juha (ooppera)|Juha]]'' ja paljon huomiota herättänyt [[Tauno Pylkkänen|Tauno Pylkkäsen]] ooppera ''[[Tuntematon sotilas (ooppera)|Tuntematon sotilas]]''.<ref name="sininen laulu">[http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=348 |YLE| Sininen laulu- Suomen taiteen tarina: Osa 10 – Liekehtivä aika 1966–1972 / Karvalakkioopperat]. Yle Sininen laulu.</ref>
|