Ero sivun ”Voima (fysiikka)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 193.65.6.134) ja palautettiin versio 14741483, jonka on tehnyt KLS
p kh
Rivi 5:
Kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima muuttaa kappaleen liiketilaa. [[Mekaniikan peruslait|Dynamiikan peruslain]] mukaan vakiovoima <math>\bar{F}</math> antaa kappaleelle, jonka [[massa]] on <math>m</math>, [[kiihtyvyys|kiihtyvyyden]] <math>\bar{a}</math> siten, että <math>\bar{F} = m \bar{a}</math>.
 
Kaikki voimat johtuvat kappaleiden välisistä [[vuorovaikutus|vuorovaikutuksista]]. [[Newtonin kolmas laki|Newtonin kolmannen lain]] mukaan kahden kappaleen vuorovaikuttaessa keskenään molempiin kohdistuu yhtä suuri, mutta vastakkaissuuntainen voima.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio | Nimeke = Vuorovaikuttavat kappaleet - mekaniikan perusteet | Sivu = 88 | Julkaisija = Limes r.y. | Vuosi = 1995 | Tunniste = ISBN 951-745-169-9}}</ref>
 
Makroskooppisiin kappaleisiin vaikuttavat voimat jaetaan tavanomaisesti [[kosketusvoima|kosketusvoimiin]] ja [[etäisvoima|etäisvoimiin]]. Kosketusvoimat kuten [[kitka]], [[väliaineen vastus]] ja [[tukivoima]]t ilmenevät kappaleiden koskettaessa toisiaan.<ref>Kurki-Suonio, s. 103, 110)</ref> Sen sijaan etäisvoimat kuten [[gravitaatio]] sekä [[sähkö]]iset ja [[magnetismi|magneettiset]] voimat vaikuttavat välimatkan päästä, ja niiden välittäjinä toimivat [[kenttä (fysiikka)|kentät]]. [[Atomifysiikka]] on kuitenkin osoittanut, että myös kaikki kosketusvoimat aiheutuvat aineen rakenneosien välisistä [[sähkömagneettinen vuorovaikutus|sähkömagneettisista vuorovaikutuksista]].<ref>Kurki-Suonio, s. 110</ref> [[Alkeishiukkanen|Alkeishiukkasten]] välillä vaikuttaa neljä [[perusvuorovaikutus]]ta, jotka ovat:
Rivi 17:
Maan pinnalla oleviin kappaleisiin vaikuttaa Maan vetovoiman lisäksi myös pinnan tukivoima. Kappaleen pysyessä paikoillaan maan pinnalla ovat painovoima ja maan pinnan tukivoima yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset, jolloin ne kumoavat toistensa vaikutuksen.
 
Voimat voidaan myös jakaa [[konservatiivinen voima|konservatiivisiin]] ja [[häviöllinen voima|häviöllisiin]] voimiin. Esimerkiksi painovoima on konservatiivinen, liukukitka ja väliaineen vastus häviöllisiä voimia. Jos kaikki jossakin systeemissä vaikuttavat voimat ovat konservatiivisia, systeemin [[mekaaninen energia]] säilyy, häviöllisten voimien kuten kitkan vaikutuksesta osa siitä muuttuu [[lämpö|lämmöksi]].<ref>Kurki-Suonio, s. 165-168165–168</ref>
 
Voimaa voidaan mitata esimerkiksi [[Jousivaaka|jousivaa'alla]].