Versio 8. kesäkuuta 2019 kello 10.12 muokkaa Superkissan (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 6 265 muokkausta p poistettu Luokka:Ruotsin piispat ja arkkipiispat; lisätty Luokka:Strängnäsin hiippakunnan piispat HotCat-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 23. kesäkuuta 2019 kello 07.19 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 33: '''Petrus Jonae''', liikanimeltään Helsingius (k. [[4. joulukuuta]] [[1607]]) oli [[Uppsalan yliopisto]]n professori, joka ryhtyi 1576 sanoin ja kirjoituksin taistelemaan [[Juhana III]]:n julkaisemaa liturgiaa vastaan.<ref>Berättelser ur svenska historien,tredje bandet, 1885</ref> Hän jatkoi taisteluaan myös seuraavina vuosina siitä huolimatta, että häneltä riistettiin tulot, virka ja ajoittain jopa vapauskin.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref>. Myöhemmin hänestä tuli [[Strängnäsin hiippakunta\|Strängnäsin piispa.]] Noustessaan Ruotsin kuninkaaksi Juhana III (hallitsijana ~~1568-1592~~1568–1592) ryhtyi ottamaan käyttöön jo poistettuja katolisia kirkonmenoja. 1576 hän otti käyttöön uuden jumalanpalvelusjärjestyksen, niin kutsutun punaisen liturgian, missä osa luterilaista perusasioista oli kokonaan unohdettu. Tämä herätti Ruotsin keskialueilla suurta vastustusta.<ref>Karonen, Petri: Pohjoinen suurvalta, Ruotsi ja Suomi ~~1521-1809~~1521–1809, Juva 2008</ref> Uudistuksen mukaan ristinmerkit piti ottaa käytäntöön, samoin suuteleminen ja kumarrukset; messu sekä muut ulkonaiset menot tehtiin tärkeimmäksi osaksi jumalanpalvelusta, jota vastoin saarnan merkitys tuli vähäisemmäksi. Piispat saivat entiset arvomerkkinsä, hiipan ja sauvan, ja vaatipa Juhana, että heitä vihittäessä noudatettaisiin entisiä menoja. [[Luettelo Ruotsin arkkipiispoista\|Uppsalan arkkipiispaa]] [[Laurentius Petri Gothus\|Laurentius Petri Gothusta]] vihittäessä 1575 oli kaikilla läsnä olevilla piispoilla hiipat päässä ja sauvat kädessä ja koko puku samanlainen kuin katolisilla piispoilla; uusi arkkipiispa voideltiin niin ikään pyhällä öljyllä, sillä sen kuningas vaati huolimatta itse vihittävän pyynnöstä. Turun vanha piispa [[Paavali Juusteen]] pakotettiin tuo toimi suorittamaan. <ref>Lindeqvist, K. O.: Suomen historia, Porvoo 1906</ref> Kun arkkipiispa Laurentius Petri Gothus sitten saarnasi jouluaamun hartaudessa 1576 uuden liturgian mukaisesti nousi Petrus Jonae omassa saarnassaan puolustamaan protestanttisia menoja. Ptrus Jonae ja hänen kollegansa Olaus Luth kutsuttiin Tukholmaan hovisaarnaajan puhutteluun, mutta professorit olivat taipumattomia. Myöskään kuninkaan puhuttelu ei auttanut, joten kesällä 1580 Petrus Jonae joutui -viimeisenä professorina- lähtemään lakkautetusta Uppsalan akatemiasta. Kun tämän jälkeen uhkailut ja lahjonta eivät hiljentäneet professoria, Juhana III heitti tämän 1581 vankilaan. Petrus Jonae ei jäänyt toimettomaksi, vaan jo samana vuonna pakeni vankilasta ja sai turvapaikan kuninkaan sedän [[Kaarle-herttua]]n luota ja sitten Saksasta, minne hänen vaimonsa Bengta Håkanintytär monien seikkailujen jälkeen häntä seurasi. <ref>Nordisk Familiebok</ref> [[1583]], samana vuonna kuin kuninkaan vaikutusvatlainen katolinen puoliso [[Katariina Jagellonica]] kuoli, Petrus Jonae palasi [[Nyköping]]iin, missä Kaarle-herttua asetti hänet 1585 kirkkoherraksi. 1586 Kaarle-herttua nimitti Petrus Jonaen Strängnäsin piispaksi kuninkaan vastustuksesta huolimatta.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref><ref>Nordisk Familjebok 16, s. 813</ref> [[Juhana III\|Juhana III:n]] kuoltua 1592 kuninkaaksi tuli häen poikansa [[Sigismund]], joka oli jo 1587 valittu katolisen Puolan kuninkaaksi. Kaarle-herttua ryhtyi johtamaan väliaikaishallintoa uuden kuninkaan vielä Puolassa ollessa. Herttua kutsui 1593 Uppsalaan kirkolliskokouksen, jossa Petrus Jonae hyökkäsi raivoisasti kaikkia katolisia pyrkimyksiä vastaan. Kokouksessa luovuttiin Juhanan uudistuksista ja osallistujat -neljä piispaa ja yhteensä yli 300 pappia- lupasivat hengellään ja verellään puolustaa tekemiään päätöksiä.<ref>Nordisk Familjebok 15, s. 505</ref> Perus Jonae syntyi Helsinglandissa. Hän kirjoittautui 1562 [[Rostock]]in yliopistoon ja toimi vuodesta 1568 Uppsalan akatemian opettajana ja 1572 alkaen professorina. [[4. joulukuuta]] 1568 hänen vaimokseen vihittiin Bengta Håkanintytär (K. ennen 29.10.1604) Heidän tyttärensä oli:

Ero sivun ”Petrus Jonae” versioiden välillä