Ero sivun ”Filip IV (Ranska)” versioiden välillä

16 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
p
kh
p (kh)
 
'''Bruggen aamumessu'''
 
Ranskalaisten miehitettyä [[Flanderi]]n kreivikuntaa 6 vuoden ajan, nousivat flanderilaiset kapinaan ranskalaisten tyranniaa vastaan 18. huhtikuuta 1302. Kaikki [[Brugge]]n kaupungin alueella asuvat yli 10001 000 ranskalaista sotilasta tapettiin aamuvarhaisella kasarmeihinsa. Tekoon syyllistyivät kaupungin porvarit ja käsityöläiset. Porvarit kiersivät aamuvarhain kaupungin talot ja pakottivat asukkaat sanomaan ''Schild een vrijend'' (”kilpi ja ystävä” flaamiksi). Ne, jotka eivät osanneet sanoa tätä oikein, tapettiin. (Samaa [[šibbolet]]ia käytettiin 1944 Hollannin vastarintaliikkeessä tunnistettaessa [[Gestapo]]n agentteja.)
 
'''Kultaisten kannusten taistelu'''
[[Tiedosto:Battle of Courtrai2.jpg|thumb|''Kultaisten kannusten taistelu''.]]
Filip Kaunis lähetti ratsuväkensä eliittijoukot palauttamaan järjestystä ja kostamaan suuren tappion aiheuttaneen hyökkäyksen. Robert d’Artoisin johtamat joukot kärsivät murskaavan tappion [[Koortrijk]]in (Coutrain) kaupungin luona ja voittonsa merkiksi flaamit ripustivat 11. heinäkuuta 1302 Koortrijkin Notre-Damen kirkon kattoon sotasaaliksi saadut 40004 000 kannusta. Flaamien jalkaväki oli järjestynyt suureksi [[falangi]]ksi maastoon, johon oli kaivettu esteitä ja vedellä täytettyjä hautoja. Ranskalaisten ratsuväki houkuteltiin rynnäkköön, ja se ratsasti suoraan vesiesteisiin. Hevoset hukkuivat niihin, ja vastarynnäkön tehnyt flaamien jalkaväki kukisti raskaasti haarniskoidut ritarit, jotka eivät vesiesteitä täynnä olleessa maastossa kyenneet puolustautumaan, eivätkä järjestäytymään rintamaan taistellakseen jalan.
 
Filip Kauniin hetki koitti 18. heinäkuuta 1304, kun hän suoritti invaasion Flanderiin. Hän saavutti Mons-en-Pévèlen taisteluissa 18. elokuuta 1304 voiton flaameista. Tällöin hän liitti valtakuntansa yhteyteen Flanderin ranskankieliset alueet [[Lille]]n, Douain ja Béthunen. Kuitenkin virallinen liittäminen tapuhtui vasta vuonna 1314 Athis-sur-Orgen rauhassa.
== Epäonnea lasten avioliitoissa ==
 
Useiden onnettomuuksien sarja kohtasi Kapetingien dynastiaa; todennäköisesti vakavin oli kuninkaan kahden miniän aviorikos. Marguerite de Bourgogne (1290-1315), joka oli Kapetingien sukua ja Burgundin herttuan Robert II:n ([[1248]]-[[1306]]) ja Ranskan prinsessan Agnèsin (1260-13251260–1325) tytär sekä sisarukset Jeanne ja Blanche de Bourgogne, jotka olivat Burgundin kreivin Otto IV ja Artoisin Mahaut’n tyttäriä, syyllistyivät aviorikokseen tai aviorikoksen avunantoon. Heidän aviopuolisonsa olivat kolme kuninkaan poikaa ja siten tulevaa kuningasta, eli [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X]], [[Filip V (Ranska)|Filip V]] ja [[Kaarle IV (Ranska)|Kaarle IV]].
 
Huhtikuussa vuonna 1314 tämä skandaali tuli julkiseksi, ja toisena osapuolena olivat veljekset Philippe ja Gautier d’Aunai, jotka olivat hovipalvelusta suorittavia ritareita. Veljekset tuomittiin majesteettirikoksesta ankarimman mukaan: rangaistuksena oli niin sanottu kolminkertainen kuolemantuomio.