Ero sivun ”Sykloni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 14:
Nämä luonnonolosuhteet tarvitaan (tai lähes kaikki näistä), jotta trooppinen sykloni voisi syntyä:
* Veden [[lämpötila]] vähintään 26,5
* Ilman riittävä jäähtyminen pinnasta noustessa, jotta syntyisi riittävä [[konvektio]] eli ilman nousu- ja laskuliike
* Riittävästi [[Ilman kosteus|ilmankosteutta]] etenkin [[Troposfääri|troposfäärin]] ala- ja keskiosassa ruokkimaan syklonin valtavaa kosteuden tarvetta
* [[Tuuliväänne]] eli ilmakerrosten välisen tuulen suunnan ja nopeuden eron pienuus, ettei kokonaisuus hajoa jo ennen kunnolla muodostumistaan
* Vähintään 555
* Ennestään olemassaoleva [[matalapaine]] tms. säähäiriö, jonka yhteyteen trooppinen sykloni kehittyy <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://blogi.foreca.fi/?_ga=2.44647140.1505348701.1505625937-1121070334.1380863400|nimeke=Sään takaa|julkaisu=blogi.foreca.fi|viitattu=2017-09-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Useimmat suomalaiset meteorologit pitävät sanaa sykloni ontuvana käännöslainana, ja puhuvat sen sijaan [[matalapaine]]esta tai tarvittaessa esim. 'liikkuvasta matalapaineesta'. Mm. Ilmatieteen laitos ei käytä sitä yksinään lainkaan, ainoastaan ilmauksissa "trooppinen sykloni" (eli Intian valtamerellä esiintyvä [[trooppinen hirmumyrsky]]) ja joskus "mesosykloni" (mieluummin mesomatalapaine).
Rivi 24:
Syklonit syntyvät napa- eli [[polaaririntama]]ssa, joka sijaitsee Atlantin valtamerellä 35° ja 70° leveyspiirin välillä (talvella etelämpänä kuin kesällä). Polaaririntama on kylmän ja lämpimän ilmamassan kohtauspaikka. Siellä syntyy pyörteitä jotka ovat lähemmin tarkasteltuna aina samankaltaisia: nopeasti liikkuva eteläinen lämmin ilmamassa pyrkii työntymään hitaan ja jähmeän kylmän ilmamassan puolelle tehden siellä eräänlaisen kielekkeen. Ilmanpaine-erot ovat erisuuruiset ilmamassojen välillä ja sen lisäksi länsituulet työntävät tämän kielekkeen liikkeelle. Raskaampi kylmä ilmamassa pyrkii pääsemään lämpimän ilmamassan alle samalla kun lämmin ilmamassa kohoaa ylöspäin loivasti. Kylmän ja lämpimän ilmamassa kohtauspaikassa on sateista. Ja koska lämmin kieleke kohoaa loivasti kylmän ilmamassan päälle, ovat sateet silloin laaja-alaisia. Kun sykloni lähtee liikkeelle itään päin, tuo se mukanaan sadetta ja samalla trooppista kosteutta ja lämpöä. Jossain vaiheessa kylmän ilmamassan vauhti hiipuu ja lämpimän ilman kielekkeen takana porskuttava kylmä ilmamassa tulee jyrkästi päin lämmintä ilmaa, joidenka kohtauspaikassa esiintyy usein puuskaista tuulta ja ukkosta kesäisin. Takaa tuleva kylmä ilma työntää lämpimän ilman kokonaan pois maan tuntumasta ja lämmin ilma sataa kosteutensa pois viimeistään siellä.
Ihmishenkien menetyksessä mitattuna pahin tunnettu trooppinen sykloni oli vuonna 1970 matalassa jokisuistossa sijaitsevaan [[Bangladesh]]iin iskenyt [[Bholan sykloni 1970]], joka tappoi peräti 300
==Lähteet==
{{
[[Luokka:Ilmasto]]
| |||