Ero sivun ”Filatelia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Sisältöä lisätty kohteeseen: aiheesta muualla. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
PtG (keskustelu | muokkaukset) hieman lisää + rakennemuutos |
||
Rivi 5:
== Filatelian historiaa ==
Postimerkkien kerääminen alkoi ensimmäisen valtiollisen [[Yhdistynyt kuningaskunta|
Postimerkkien keräily oli pienimuotoista vielä 1850-luvulle tultaessa. [[Krimin sota]] sai monet etsimään uusia sijoituskohteita, kun monet pelkäsivät sodan aikana rahan arvon alenemista. Yksi uusi sijoituskohde oli postimerkit, joiden hinta ja suosio alkoi kasvaa laajentuneen kysynnän ansiosta. Apteekkari [[Edward Stanley Gibbons]] perusti vuonna 1856 liikkeensä kulmaan filatelistisen osaston, josta on kasvanut maailman suurin postimerkkiliike, [[Stanley Gibbons]]. Ensimmäiset postimerkkijulkaisut ovat 1850-luvulla, ja ensimmäisen kerran postimerkkejä oli tiettävästi näytteillä Belgiassa vuonna 1852.<ref name="abc5"/>
Ensimmäinen keräilyyn tarkoitettu postimerkkikansio julkaistiin vuonna 1861 [[Ranska]]ssa. Ensimmäinen postimerkkiaiheinen lehti alkoi ilmestyä [[Saksa]]ssa vuonna 1863. Ensimmäinen postimerkkiluettelo julkaistiin [[Belgia]]ssa vuonna 1864 ja [[Suomi|Suomessa]] vuonna 1895. Filatelian käsitettä käytti ensimmäisenä ranskalainen M. Herpin vuonna 1864. 1880-luvun lopulla tulivat myyntiin ensimmäiset liimakkeet, joilla merkit kiinnitetään kansioihin. Vuonna 1926 perustettiin kansainvälinen filatelistiliitto ''Féderation Internationale de Philatelie FIP''. [[Suomen Filatelistiliitto]] perustettiin vuonna 1947.
== Filatelian lajit ==
Rivi 13 ⟶ 17:
Nykyään filateliaan luetaan myös erilaiset veron maksussa käytetyt [[leimamerkki|leimamerkit]]. Postilaitokset markkinoivat myös ensipäivänkuorien ja -leimojen keräilyä, mutta tämä ei pidemmälle edettäessä ole kovin suosittu keräilyn laji. Filatelia tarjoaa lähes loputtomat erikoistumismahdollisuudet, kun kokoelmasta pyritään saamaan mahdollisimman täydellinen. Keräilyä voi syventää filateelisella tutkimuksella, keskittymällä painomenetelmiin, [[paperi]]laatuihin, käytettyihin painoväreihin, vesileimoihin, liimoitteisiin ja postinkuljetukseen.
== Postimerkkinäyttelyt ==▼
Postimerkkialan yhdistykset järjestävät säännöllisesti alan näyttelyitä, joissa kokoelmia esitellään yleisölle. Osassa näyttelyjä kokoelmat myös arvostellaan, ja ne kilpailevat keskenään eri luokissa. Näyttelyiden kilpailuluokkia ovat muun muassa perinteinen filatelia, postihistoria, aihefilatelia ja leimamerkit. Suomessa järjestetään vuosittain yksi tai kaksi kansallista kilpailunäyttelyä ja noin joka viides vuosi yhteispohjoismainen [[Nordia (näyttely)|Nordia]]-näyttely. Kansainvälisesti järjestetään maanosa- ja maailman tason näyttelyitä. Osallistuminen arvostelunäyttelyihin edellyttää jäsenyyttä näyttelytoiminnan piirissä olevassa postimerkkikerhossa. Kansainvälisiin näyttelyihin edellytetään yleensä myös tietyn tasoista aiempaa sijoittumista kansallisissa näyttelyissä. Suomessa on järjestetty myös [[Finlandia (näyttely)|Finlandia-näyttelyitä]].▼
== Filatelistin välineet ==
[[Tiedosto:Stamp_stockbook_2545280_cropped.jpg|thumb|Postimerkkejä säiliökirjassa.]]
Postimerkkien ja muiden kohteiden keräilijä ja tutkija voi tarvita erilaisia apuvälineitä, kuten postimerkkiluetteloita, alan kirjallisuutta, taustatietoja kohteista ja postinkulun historiasta, kansioita merkkien ja lähetysten säilyttämiseen, [[Liimake|liimakkeita]], kortistolaatikoita, [[Säiliökirja|säiliökirjoja]], [[atulat]] merkkien käsittelyyn, [[suurennuslasi]]n, hammastusmittarin ja [[vesileima]]n etsijän.
Postimerkkien säilytystä varten on erilaisia säiliökirjoja ja kansioita. Kokoelmakansio on postimerkkien lopullinen talletuspaikka. Niissä voi olla valmiiksi merkityt paikat merkeille, mutta erikoistuneemmat keräilijät käyttävät kansiota, jonka lehdille voi merkit voi sijoittaa vapaasti. Säiliökirja on puolestaan [[sellofaani]]- tai muovitaskuliuskoin varustettu kirja, jota käytetään usein kaksoiskappaleille tai väliaikaiseen varastointiin.<ref>Postimerkkeilijän Abckiria, s. 83.</ref> Kuorien säilöttämiseen voi käyttää kuorikansioita. Ylimääräisiä merkkejä ja kortteja varten on esimerkiksi pergamiinipusseja. Säilytysvälineistössä kannattaa käyttää nimenomaan postimerkkeilyyn tarkoitettuja välineitä, sillä esimerkiksi toimistoihin tarkoitetuissa muovitaskuissa voi olla aineita, jotka reagoivat pitkäaikaisessa säilytyksessä painovärin kanssa.<ref name="abc84">Postimerkkeilijän Abckiria, s. 84.</ref>
== Postimerkkiluettelot==▼
Liimakkeita käytetään leimattujen merkkien kiinnittämiseen kansioon. Liimakkeen pienempi osa kiinnitetään merkkiin ja isompi kansion sivulle. Siinä itsessään on liimoite, jonka avulla merkki saadaan liimattua kansioon. Jos liimakeella kiinnitetty merkki joudutaan siirtämään, vanha liimake pitää irrottaa merkistä liuottamalla.<ref name="abc84"/> Käyttämättömien merkkien kiinnittämiseen käytetään taskuja, jotka liimataan kansioon. Käyttämättömän merkin liimapinta vaurioituu, jos sen kiinnitettäisiin suoraan liimakkeella.<ref name="abc85">Postimerkkeilijän Abckiria, s. 85.</ref>
Merkien käsittelyä käsin pitää välttää, joten merkkien käsittelyä varten atulat ovat toimiva apuväline. Postimerkkien tutkimisen apuvälineisiin kuuluu muun muassa [[hammastemittari]], jota käytetään vanhojen merkkien yksilöintiin. Vesileiman etsin on pieni musta muoviastia, jossa merkin selkäpuolella tiputetaan puhdistettua bensiiniä. Puhdas bensiini ei vahingoita merkkiä, mutta sen avulla [[vesileima]] näkyy selvemmin. Monet kuvakevirheet ovat paljain silmin nähtävissä, mutta suurennuslaseja käytetään niiden löytämisen helpottamiseksi. [[Mikrometriruuvi]]la puolestaan voi tarkistaa painopaperin paksuuden.<ref name="abc87">Postimerkkeilijän Abckiria, s. 87.</ref>
== Julkaisut ==
▲=== Postimerkkiluettelot ===
{{Pääartikkeli|[[Postimerkkiluettelo]]}}
[[Tiedosto:Briefmarkenkatalog.jpg|thumb|Yhdysvaltalainen postimerkkiluettelo vuodelta 1868.]]
Suomessa on julkaistu postimerkkiluetteloita vuodesta 1895 alkaen. Nykyään ilmestyvät luettelot ovat Lape ja Norma, jotka ilmestyvät vuosittain. Merkittävin ulkomainen koko maailman merkkien luettelosarja on saksalainen Michel. Muita merkittäviä koko maailman postimerkkiluetteloiden julkaisijoita ovat englantilainen Stanley Gibbons, yhdysvaltalainen Scott ja ranskalainen Yvert&Tellier. Lähes kaikissa maissa ilmestyy lisäksi maakohtaisia paikallisia luetteloita. Suomessa käytetty on myös ruotsalainen [[Pohjoismaat]] käsittävä Facit-luettelo.
=== Kirjallisuus ===
Luetteloiden lisäksi useasti tarvitaan syvemmälle menevää tutkimustietoa. Tätä on julkaistu pelkästään Suomessakin satoja nimikkeitä. Perusteoksia ovat Suomen filatelistiliiton julkaisema ''Suomen Postimerkkien käsikirja'' -sarja sekä ''Suomen Postileimojen käsikirja'' -sarja. Näitä täydentävät lukuisat rajatumpia aiheita käsittelevät teokset. Useimmissa suuremmissa kirjastoissa on kattava valikoima perusteoksia. [[Postimuseo]]n kirjastossa Tampereella on maan laajin valikoima filateelista kirjallisuutta.
=== Lehdistö ===
Suomessa ilmestyy säännöllisesti neljä laajempaa ja useita pienempiä filateelisia lehtiä. Suurimmat lehdet ovat Suomen Filatelistiliiton ''Filatelisti'', Suomen Filatelistiseuran ''Suomen Postimerkkilehti'', Turun Postimerkkikerhon ''Abophil'' ja yksityinen ''Keräilyuutiset''. Lisäksi ilmestyy kymmenkunta pienempää monistetyyppistä kerholehteä.
==
▲=== Postimerkkinäyttelyt ===
▲Postimerkkialan yhdistykset järjestävät säännöllisesti alan näyttelyitä, joissa kokoelmia esitellään yleisölle. Osassa näyttelyjä kokoelmat myös arvostellaan, ja ne kilpailevat keskenään eri luokissa. Näyttelyiden kilpailuluokkia ovat muun muassa perinteinen filatelia, postihistoria, aihefilatelia ja leimamerkit. Suomessa järjestetään vuosittain yksi tai kaksi kansallista kilpailunäyttelyä ja noin joka viides vuosi yhteispohjoismainen [[Nordia (näyttely)|Nordia]]-näyttely. Kansainvälisesti järjestetään maanosa- ja maailman tason näyttelyitä. Osallistuminen arvostelunäyttelyihin edellyttää jäsenyyttä näyttelytoiminnan piirissä olevassa postimerkkikerhossa. Kansainvälisiin näyttelyihin edellytetään yleensä myös tietyn tasoista aiempaa sijoittumista kansallisissa näyttelyissä. Suomessa on järjestetty myös [[Finlandia (näyttely)|Finlandia-näyttelyitä]].
=== Huutokaupat ===
Merkittävä materiaalin hankintaväylä ovat [[huutokauppa|huutokaupat]]. Niitä järjestävät alan kauppiaat ja postimerkkiyhdistykset. Useimmilla on nykyään sivusto myös internetissä. Lisäksi internetin myyntipalveluissa on kaupan paljon filateelista materiaalia, mutta arvokkaimmat kohteet myydään yleensä erikoishuutokaupoissa. Julkisia postimerkkihuutokauppoja järjestetään lähinnä Helsingissä 3–6 kertaa vuodessa. Useimmissa suuremmissa postimerkkikerhoissa kokousohjelmaan kuuluu huutokauppa.
Rivi 38 ⟶ 51:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Postimerkkeilijä Abckiria| Vuosi = 2015| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Finlandia 88| Isbn = }}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Vaarnas, Kalle| Nimike=Filatelian taito| Vuosi=1959| Julkaisija=Otava}}
| |||