Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tekijänoikeus Suomessa: kuva |
kielenhuoltoa |
||
Rivi 8:
Eri maissa on säädetty lakeja [[henkinen omaisuus|henkisen omaisuuden]] suojelemiseksi pääasiassa kahdesta syystä. Tekijöiden teoksille halutaan määritellä moraalinen ja taloudellinen asema, sekä myöntää [[yleisö]]lle oikeudet teosten käyttämiseen. Toiseksi, halutaan edistää [[Luovuus|luovuutta]] ja sen tulosten jakamista, sekä rohkaista sellaista [[Reilu kauppa|reilua kauppaa]], joka johtaisi taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/intproperty/909/wipo_pub_909.pdf | Nimeke = Introduction, Intellectual Property | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Understanding Copyright and Related Rights, WIPO Publication No. 909(E) | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 4 | Julkaisija = World Intellectual Property Organization | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai käyttäen toista tekotapaa.<ref>Suomen tekijänoikeuslain 2
Tekijänoikeuslainsäädäntö on kansainvälisesti voimakkaasti säädeltyä, ja se on nykyisin useimmissa [[Teollisuusmaa|teollisuusmaissa]] lähes samanlaista. Tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muun muassa esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetystä suojaavat [[lähioikeudet|tekijänoikeuden lähioikeudet]]. Näiden lähioikeuksien suoja-aika on 50 vuotta, ja se lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. [[Tuottaja|Tuottajilla]] on tekijänoikeus myös julkaisemattomaan teokseen. 12. syyskuuta 2011 [[Euroopan parlamentti]] ja [[Euroopan komissio|komissio]] päättivät pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.<ref>http://ec.europa.eu/internal_market/copyright/term-protection/term-protection_en.htm </ref> [[Direktiivi]] piti touteuttaa EU:n kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.<ref>http://www.guardian.co.uk/media/2011/sep/12/musicians-copyright-extension</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:265:0001:0005:FI:PDF | Nimeke = EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Euroopan unionin virallinen lehti | Ajankohta = 11.10.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Euroopan Unioni | Viitattu = 13.2.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 16:
Tekijänoikeuksien eri oikeuksien alkuperät voidaan jäljittää muinaiseen [[antiikin Kreikan kulttuuri]]in, [[Juutalainen filosofia|juutalaiseen]] [[Talmud]]in lakiin ja antiikin [[Rooman laki]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://books.google.fi/books?id=o-IjCQAAQBAJ&pg=PA187&dq#v=onepage&q&f=false | Nimeke = International Book Publishing: An Encyclopedia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 187| Julkaisija = Google | Viitattu = 19.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Ensimmäisenä kirjattuna tekijänoikeuspäätöksenä tunnetaan [[kuningas]] Diarmait Mac Cerbhaillin antama päätös [[Irlanti|Irlannista]] noin vuodelta
Tekijänoikeus alkoi saada lisää merkitystä sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa [[1800]]-luvulla, ja kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]] [[1886]] oli käännekohta. [[Yhdysvallat]] pysytteli kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. [[Venäjä]] ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten [[Suomi]]kin liittyi siihen vasta [[1928]]<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1928/19280006/19280006_1/ 6/1928: Vuonna 1908 uusittu Bernin-sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi.]</ref>. Suomi ratifioi vasta vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen niin sanotun Pariisin sopimuskirjan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860081/19860081_1 Asetus 81/1986: Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta .]</ref>
Rivi 36:
====Luonnollinen henkilö====
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1
Sekä laissa että muutoinkin puhutaan tekijästä myös tekijänoikeuden omistajana tai haltijana. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]] joka on teoksen tehnyt, tai siirretyn tekijänoikeuden tapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>
====Tuntematon tekijä====
'''[[Anonyymi]]n''' tekijän tai nimimerkin tekijänoikeuksista vastaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja, kunnes tekijän nimi on ilmaistu uudessa painoksessa tai ilmoitettu asianomaiselle ministeriölle.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P7 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 § 7: Tekijäolettama] Finlex</ref> Tuntemattoman tekijän teoksen suoja-aika 70 vuotta lasketaan tällöin alkaneeksi teoksen julkaisemisvuodesta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P44 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 § 44: Tuntemattoman tekijän teos] Finlex</ref>
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
Rivi 54:
====Siteeraus ja kopiointi====
Julkistettua teosta saa [[Sitaattioikeus|siteerata]] hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22
====Teoksen levittäminen====
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19
Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>
Rivi 110:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Levine, Robert | Nimeke=Free ride: How digital parasites are destroying the culture business, and how the culture business can fight back | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Doubleday | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-385-53376-8 | Kieli={{en}} }}
* Hietanen, Oksanen and Välimäki [http://turre.com/images/stories/books/webkirja_koko_optimoitu2.pdf "Community Created Content; Law, Business and Policy" ] (pdf-tiedosto)
* Marcello Sorce Keller: ''Originality, Authenticity and Copyright'', Sonus, VII(2007), no. 2, pp.
===Saksaksi===
|