Ero sivun ”Tekijänoikeus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kielenhuoltoa
Rivi 8:
Eri maissa on säädetty lakeja [[henkinen omaisuus|henkisen omaisuuden]] suojelemiseksi pääasiassa kahdesta syystä. Tekijöiden teoksille halutaan määritellä moraalinen ja taloudellinen asema, sekä myöntää [[yleisö]]lle oikeudet teosten käyttämiseen. Toiseksi, halutaan edistää [[Luovuus|luovuutta]] ja sen tulosten jakamista, sekä rohkaista sellaista [[Reilu kauppa|reilua kauppaa]], joka johtaisi taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/intproperty/909/wipo_pub_909.pdf | Nimeke = Introduction, Intellectual Property | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Understanding Copyright and Related Rights, WIPO Publication No. 909(E) | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 4 | Julkaisija = World Intellectual Property Organization | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai käyttäen toista tekotapaa.<ref>Suomen tekijänoikeuslain 2 &nbsp;§:n 1. momentti.</ref> Useimmissa maissa tekijänoikeuden omistaja voi valtuuttaa muun [[oikeushenkilö]]n näihin taloudellisen oikeuden hyödyntämisiin tai muihin toimenpiteisiin, kuten [[Jälkituotanto|jälkituotanto]]on, jakeluun ja lähettämiseen langattomasti tai langallisesti. Joissain maissa tekijänoikeus on ainoastaan mahdollista [[Lisenssi|lisensoida]] joksikin ajaksi tiettyyn käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wipo.int/edocs/pubdocs/en/intproperty/909/wipo_pub_909.pdf | Nimeke = Understanding Copyright and Related Rights | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 13 | Julkaisija = WIPO | Viitattu = 18.12.2015 | Kieli = englanti }}</ref> Myös Suomessa sitoo oikeuden uutta haltijaa osin kumpikin menettely.<ref>Suomen tekijänoikeuslain 28&nbsp;§.</ref> Suomessa, kuten muissakin maissa tekijälle syntyy myös moraalisia oikeuksia, joita ei voi siirtää ja joista voi luopua vain rajoitetusti.
 
Tekijänoikeuslainsäädäntö on kansainvälisesti voimakkaasti säädeltyä, ja se on nykyisin useimmissa [[Teollisuusmaa|teollisuusmaissa]] lähes samanlaista. Tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muun muassa esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetystä suojaavat [[lähioikeudet|tekijänoikeuden lähioikeudet]]. Näiden lähioikeuksien suoja-aika on 50 vuotta, ja se lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. [[Tuottaja|Tuottajilla]] on tekijänoikeus myös julkaisemattomaan teokseen. 12. syyskuuta 2011 [[Euroopan parlamentti]] ja [[Euroopan komissio|komissio]] päättivät pidentää esittäjien ja äänitetuottajien lähioikeuksien suojan 70 vuoteen.<ref>http://ec.europa.eu/internal_market/copyright/term-protection/term-protection_en.htm </ref> [[Direktiivi]] piti touteuttaa EU:n kansallisessa lainsäädännössä vuoteen 2014 mennessä.<ref>http://www.guardian.co.uk/media/2011/sep/12/musicians-copyright-extension</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:265:0001:0005:FI:PDF | Nimeke = EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Euroopan unionin virallinen lehti | Ajankohta = 11.10.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Euroopan Unioni | Viitattu = 13.2.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 16:
 
Tekijänoikeuksien eri oikeuksien alkuperät voidaan jäljittää muinaiseen [[antiikin Kreikan kulttuuri]]in, [[Juutalainen filosofia|juutalaiseen]] [[Talmud]]in lakiin ja antiikin [[Rooman laki]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://books.google.fi/books?id=o-IjCQAAQBAJ&pg=PA187&dq#v=onepage&q&f=false | Nimeke = International Book Publishing: An Encyclopedia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = sivu 187| Julkaisija = Google | Viitattu = 19.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Ensimmäisenä kirjattuna tekijänoikeuspäätöksenä tunnetaan [[kuningas]] Diarmait Mac Cerbhaillin antama päätös [[Irlanti|Irlannista]] noin vuodelta 555-561555–561 liittyen ''The Cathach''-psalmikokoelmaan ja sen kopioihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ria.ie/library/catalogues/special-collections/medieval-and-early-modern-manuscripts/cathach-psalter-st | Nimeke = The Cathach / The Psalter of St Columba| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = RIA | Viitattu = 19.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Päätöksen pohjalta käytiin taistelu ''Battle of the Book'', joka vaati 3000 uhria ja sitä pidetään ensimmäisenä tekijänoikeuskiistana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://opensource.com/law/11/6/story-st-columba-modern-copyright-battle-sixth-century-ireland | Nimeke = The story of St. Columba: A modern copyright battle in sixth century Ireland| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Useissa [[Eurooppa|Euroopan]] maissa tekijänoikeus syntyi [[1400]]-luvulla [[kirjapainotaito|kirjapaino]]n keksimisen aikoihin privilegioina eli [[erioikeus|erioikeuksina]] ja [[monopoli]]oikeuksina. Ensimmäinen tekijänoikeuslaki ''The Statute of Anne'' säädettiin [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian kuningaskunnassa]] [[Anglit|Anglo]]-[[Skotit|Skottilaisessa]] [[Reaaliunioni|Unionissa]] vuonna 1710, kun [[Englannin kuningaskunta]] ja [[Skotlannin kuningaskunta]] olivat solmineet [[unionisopimus|unionisopimuksen]] juuri vuonna 1707. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.copyrighthistory.com/anne.html | Nimeke = The Statute of Anne, 1710| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The History of Copyright | Viitattu = 19.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Tekijänoikeus alkoi saada lisää merkitystä sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa [[1800]]-luvulla, ja kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]] [[1886]] oli käännekohta. [[Yhdysvallat]] pysytteli kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. [[Venäjä]] ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten [[Suomi]]kin liittyi siihen vasta [[1928]]<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1928/19280006/19280006_1/ 6/1928: Vuonna 1908 uusittu Bernin-sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamiseksi.]</ref>. Suomi ratifioi vasta vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen niin sanotun Pariisin sopimuskirjan.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860081/19860081_1 Asetus 81/1986: Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta .]</ref>
Rivi 36:
====Luonnollinen henkilö====
{{pääartikkeli|[[Tekijä (tekijänoikeus)]]}}
Tekijä on [[oikeussubjekti|henkilö]], joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.<ref name="Harenko et al.">Harenko, Niiranen & Tarkela: ''Tekijänoikeus'', s. 702.<br /> Vertaa myös Suomen tekijänoikeuslain 1 &nbsp;§.</ref> Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina [[luonnollinen henkilö]] eli ihminen. [[Yhtiö]]illä ja muilla yhteisöillä (kuten [[yhdistys|yhdistyksillä]] tai [[säätiö]]illä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä siirtyneitä oikeuksia.<ref name="Harenko et al." /> Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Jos heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.<ref>Tekijänoikeuslaki 6 &nbsp;§.</ref> Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia eikä niitä ole myöskään esineillä, kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia kuten säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat tai tietokoneohjelman tekijät.<ref name="Harenko et al." />
Sekä laissa että muutoinkin puhutaan tekijästä myös tekijänoikeuden omistajana tai haltijana. Tämä tarkoittaa joko [[oikeussubjekti|henkilöä]] joka on teoksen tehnyt, tai siirretyn tekijänoikeuden tapauksessa sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.<ref name="kor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.8.html | Nimeke = Kuka on tekijä? | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2013 | Kieli = }}</ref>
 
====Tuntematon tekijä====
'''[[Anonyymi]]n''' tekijän tai nimimerkin tekijänoikeuksista vastaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja, kunnes tekijän nimi on ilmaistu uudessa painoksessa tai ilmoitettu asianomaiselle ministeriölle.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P7 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 §&nbsp;7: Tekijäolettama] Finlex</ref> Tuntemattoman tekijän teoksen suoja-aika 70 vuotta lasketaan tällöin alkaneeksi teoksen julkaisemisvuodesta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P44 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 §&nbsp;44: Tuntemattoman tekijän teos] Finlex</ref>
 
=== Tekijänoikeuden rajoituksia ===
Rivi 54:
 
====Siteeraus ja kopiointi====
Julkistettua teosta saa [[Sitaattioikeus|siteerata]] hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 Tekijänoikeuslain 22 &nbsp;§: Sitaatti]. Finlex® – valtion säädöstietopankki.</ref> Sen lisäksi joistakin ostetuista tai Internetistä ladatuista teoskopioista saattaa olla luvallista valmistaa muutama kopio yksityistä käyttöä varten. Lain säännökset yksityisestä kopioinnista mahdollistavat kopioinnin paitsi henkilökohtaiseen käyttöön myös lähimmälle perhe- ja ystäväpiirille.<ref name="minedu">[http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html Yksityinen kopiointi], opetus- ja kulttuuriministeriön vastaukset mm. kysymyksiin "Saako teoksia ladata omaan käyttöön Internetistä?" ja "Saako CD-levyistä ja DVD-levyistä tehdä kopioita yksityiseen käyttöön?"</ref><ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P12 Tekijänoikeuslain 12 &nbsp;§: Valmistaminen yksityiseen käyttöön]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref> Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske aina [[Tietokoneohjelma|tietokoneohjelmia]], joita ostajat käyttävät [[lisenssi]]sopimuksella. Monien ryhmien ja tarkoitusperien vuoksi on yksityiskohtaisia rajoitussäännöksiä, kuten näkövammaisten, sekä julkisten kirjastojen ja arkistojen erioikeudet.
 
====Teoksen levittäminen====
Käytännössä tärkeä sääntö koskee niin sanottua konsumoitumista eli [[Tekijänoikeuden raukeaminen|tekijänoikeuden raukeamista]]. Kun teoskappale on saatettu yleisön saataviin eli esimerkiksi kirjakauppaan, näitä kappaleita saa edelleen levittää. Teoskappale muuttuu tällöin siis normaaliksi kauppatavaraksi. <ref>Ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19 Tekijänoikeuslain 19 &nbsp;§: Teoksen kappaleiden levittäminen]. Finlex® – Valtion säädöstietopankki.</ref>
 
Oikeustieteen tohtori [[Jukka Kemppinen]] on kirjoittanut, että "tätä sääntöä on kuvailtu oikeustieteessä sanomalla, että teoksen 'käyttäminen' ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin kiellettyä on käyttää teosta lain kieltämällä tavalla, kuten kopioimalla ja tallentamalla. Tämä on tärkeä ero."<ref>OTT Jukka Kemppisen kirjoittama virke tähän Wikipedia-artikkeliin.</ref>
Rivi 110:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Levine, Robert | Nimeke=Free ride: How digital parasites are destroying the culture business, and how the culture business can fight back | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Doubleday | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-385-53376-8 | Kieli={{en}} }}
* Hietanen, Oksanen and Välimäki [http://turre.com/images/stories/books/webkirja_koko_optimoitu2.pdf "Community Created Content; Law, Business and Policy" ] (pdf-tiedosto)
* Marcello Sorce Keller: ''Originality, Authenticity and Copyright'', Sonus, VII(2007), no. 2, pp. 77-8577–85.
 
===Saksaksi===