Ero sivun ”Platon” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
kh
(→‎Aiheesta muualla: Lisätty linkki)
(kh)
[[Tiedosto:Socrates and Plato.jpg|thumb|180px|left|Platon Sokrateen oppilaana keskiaikaisessa kuvassa.]]
 
Platon oli Sokrateen oppilaana kahdeksan vuotta, Sokrateen vuonna 399 eaa. tapahtuneeseen kuolemaan saakka.<ref name="Linkomies-1961"/> Antiikin aikana Platon laskettiin pitkään vain yhdeksi [[sokraatikot|sokraatikoksi]] muiden joukossa, eikä häntä pidetty aina edes sokraatikoista merkittävimpänä tai edes Sokrateen perinnön varsinaisena jatkajana samassa määrin kuin muita sokraatikkoja. Platon vaikuttaa itsekin katsoneen, ettei kuulunut Sokrateen kaikkein lähimpiin ystäviin.<ref>Thesleff 1989, s. 82.</ref> Platon oli myös huonoissa väleissä monien muiden sokraatikkojen, erityisesti [[Ksenofon]]in, [[Antisthenes|Antistheneen]], [[Aristippos|Aristippoksen]] ja [[Aiskhines (sokraatikko)|Aiskhineen]] kanssa. Ksenofonin kanssa hänen katsottiin kilpailleen, koska he kirjoittivat samanlaisista aiheista, kuten [[Sokrateen puolustuspuhe|puolustuspuheen Sokrateelle]] sekä teoksen nimeltä ''Pidot''. Toisaalta erityisesti Platonin ja Ksenofonin välistä kitkaa on myöhemmissä legendoissa myös liioiteltu.<ref name="DL-III.34-3634–36">DL III.34-3634–36.</ref><ref>Thesleff 1989, s. 65, 67–68.</ref>
 
Platon osallistui – ainakin oman kertomuksensa mukaan – Sokrateen oikeudenkäyntiin,<ref name="Platon-Apologia-34a">Platon: ''Apologia'' 34a, 38b.</ref> mutta ei ollut paikalla tämän kuollessa: ''[[Faidon (dialogi)|Faidonin]]'' mukaan hän oli tuolloin sairaana.<ref name="Platon-Faidon-59b">Platon: ''Faidon'' 59b.</ref> Sokrateen saama kohtelu liikutti Platonia suuresti, ja suurin osa hänen varhaisista töistään sisältää muistelmia hänen mestaristaan. Platon ihaili Sokratesta niin paljon, että teki tästä myöhemmin dialogiensa päähenkilön ja pani omat ajatuksensa kokonaan tämän nimiin. Todellisuudessa ajatukset lienevät Platonin omia, mutta innoitus niihin on mitä ilmeisimmin tullut Sokrateelta, sillä vain niin voidaan selittää hänen Sokrateehen kohdistamansa ihailu.<ref name="Linkomies-1961"/>
=== Varhaiset dialogit ===
 
''[[Sokrateen puolustuspuhe (Platon)|Sokrateen puolustuspuheen]]'' ajatellaan yleensä olevan Platonin varhaisin teos. Se on puhe, jonka Sokrates piti puolustuksekseen omassa oikeudenkäynnissään. Vaikka se ottaa antiikille tyypillisesti joitakin vapauksia taiteellisen vaikutelman nimissä, sen ajatellaan kuvaavan alkuperäisen puheen ytimen hyvin.<ref name="Curnow-Plato">{{Kirjaviite | Tekijä=Curnow, Trevor | Nimeke=The Philosophers of the Ancient World: an A-ZA–Z guide | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2006 | Sivu=221–223 | Tunniste=ISBN 0715634976}}</ref> Pian Sokrateen kuoleman jälkeen Platon kirjoitti myös ensimmäiset, niin sanotut varhaisvaiheen dialoginsa. Niihin lukeutuvat [[Hippias (laajempi dialogi)|laajempi]] ja [[Hippias (lyhyempi dialogi)|lyhyempi ''Hippias'']], ''[[Ion (dialogi)|Ion]]'', ''[[Kriton (dialogi)|Kriton]]'', ''[[Kharmides (dialogi)|Kharmides]]'', ''[[Lakhes (dialogi)|Lakhes]]'', ''[[Lysis (dialogi)|Lysis]]'', ''[[Euthydemos (dialogi)|Euthydemos]]'', ''[[Euthyfron]]'', ''[[Gorgias (dialogi)|Gorgias]]'' ja ''[[Protagoras (dialogi)|Protagoras]]'' sekä ''[[Valtio (Platon)|Valtion]]'' ensimmäinen kirja.<ref name="IEP-Plato"/> Teokset valmistuivat mahdollisesti hyvin pian Sokrateen kuoleman jälkeen. Osa on periaatteessa saattanut valmistua jo Sokrateen eläessä. Tällaisiksi on epäilty erityisesti ''Ionia'' ja lyhyempää ''Hippiasta''. Diogenes Laertioksen kertoman tarinan mukaan Platon olisi lukenut dialogiaan ''Lysis'' Sokrateelle, joka olisi suuttunut, koska Platon oli kirjoittanut siihen sellaista, mitä Sokrates ei ollut koskaan sanonut.<ref name="DL-III.34-3634–36"/> ''Sokrateen puolustuspuhe'' ja ''Kriton'' ovat sisältönsäkin puolesta syntyneet luonnollisesti vasta Sokrateen kuoleman jälkeen.<ref name="Linkomies-1961"/>
 
Noin vuonna [[389 eaa.]] Platon matkusti ensimmäisen kerran [[Magna Graecia|Suur-Kreikkaan]] ja [[antiikin Sisilia|Sisiliaan]] nykyisen [[Italia]]n alueelle. Hän kävi sekä [[Taras|Taraksessa]] että [[Syrakusa (antiikin kaupunki)|Syrakusassa]]. Yhtenä matkan syynä saattoi olla halu tutustua pythagoralaiseen filosofiaan. Taraksessa hänen tiedetään olleen yhteydessä ainakin pythagoralaiseen [[Arkhytas|Arkhytakseen]].<ref>{{SEP | Id=archytas | Tekijä= | Nimeke=Archytas | Viitattu=3.2.2011}}</ref> Diogeneen mukaan hän tapasi Italiassa myös samaan koulukuntaan kuuluneet [[Filolaos|Filolaoksen]] ja [[Eurytos|Eurytoksen]].<ref name="DL-III.1-7"/>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Anthon, Charles | Nimeke=A Manual of Greek Literature: From the earliest authentic periods to the close of the Byzantine era | Sivu=314–322 | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Harper & brothers | Vuosi=1853 | www=http://books.google.fi/books?id=rfsQAAAAIAAJ&pg=PA314 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Curnow, Trevor | Nimeke=The Philosophers of the Ancient World: an A-ZA–Z guide | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 0715634976}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]] | Sivu=104–134, 471–483 (III) | Selite=Suomentanut sekä esittelyn ja selitykset kirjoittanut Marke Ahonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Summa | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Korkman, Petter & Yrjönsuuri, Mikko (toim.) | Nimeke=[[Filosofian historian kehityslinjoja]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-708-0}}