Avaa päävalikko

Muutokset

13 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
kh
Lahjoitusmaakysymys ratkesi vasta autonomian aikana 1870-luvulle mennessä, kun [[Suomen valtio]] osti lahjoitusmaat donataareilta. Talonpojat saivat lunastaa viljelemänsä maat [[perintötila|perintötiloikseen]] edullisten ja pitkäaikaisten valtionlainojen avulla.
 
Donataarien ja talonpoikien välejä hiertänyt lahjoitusmaakysymys on osaltaan ollut antamassa Vanhan Suomen ajalle poikkeuksellisen negatiivista leimaa Suomen historiankirjoituksessa.<ref>Jyrki Paaskoski: [http://www.genealogia.fi/genos/64/64_138.htm Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat -–– katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710-18111710–1811] - ''Genos'' 64 (1993), s. 138-152138–152</ref>
 
== Elämää Vanhassa Suomessa ==
 
==Aiheesta muualla==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Paaskoski, Jyrki | Nimeke =Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-18261710–1826 | Vuosi =1997 | Luku = | Sivu = | Selite =Bibliotheca Historica 24 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen historiallinen seura | Tunniste =ISBN 951-710-063-9 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942 | Vuosi =2014 | Tekijä =Strang, Jan | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Antiikki-Kirja | Selite= | Isbn =978-951-98135-1-6 }}