Versio 2. kesäkuuta 2019 kello 14.59 muokkaa Vilutar (keskustelu \| muokkaukset) 196 muokkausta kään. en:Saterland Frisian language		Versio 19. kesäkuuta 2019 kello 20.31 muokkaa kumoa 176.72.46.242 (keskustelu) "Saterlandin friisi" -> "saterlandinfriisi" (https://kotoistus.fi/suositukset/suositukset-kielet-fi-koodi/suositukset-kielet-fi-en/) Uudempi muutos →
Rivi 7: {{legend\|#66CCFF\|[[Itäfriisi\|Itäfriisi]]}} \| kuvankoko = 275px \| muu = ~~Saterlandin friisi~~saterlandinfriisi \| oma = Seeltersk \| alue = [[Saterland]] Rivi 18: \| iso3 = stq }} '''Itäfriisi''' on yksi kolmesta [[Friisin kieli\|friisin kielestä]]. Sitä kutsutaan myös '''~~Saterlandin friisiksi~~saterlandinfriisiksi''' (''Seeltersk''), sillä [[Saterland]]in murre on ainoa vielä elossa oleva itäfriisin muoto. Itäfriisi kuuluu [[Länsigermaaniset kielet\|länsigermaanisiin kieliin]]. ==Muinaisitäfriisi ja sen hiipuminen== Rivi 25: 1600-luvun puoliväliin mennessä Emsin friisi oli lähes täysin kadonnut. Weserissä friisi ei selvinnyt paljon kauempaa, ja oli vuoteen 1700 mennessä suurelta osin kuollut. Wurstenissa sitä puhuttiin kuitenkin ainakin vielä vuonna 1723. Pisimpään se selvisi [[Wangerooge]]n saarella, jossa viimeinen Weserin friisin puhuja kuoli vuonna 1953. Nykyään muinaisitäfriisiä [[Kielenvaihto\|ei puhuta enää]] Itä-Friisian historiallisten rajojen sisällä, mutta suuri osa sen asukkaista pitää itseään yhä friiseinä, ja he kutsuvat alasaksan murrettaan nimellä "Freesk". Friisiläinen perusta on yhä huomattavissa tässä murteessa vahvasta saksalaistamisesta huolimatta. == ~~Saterlandin friisi~~Saterlandinfriisi == Viimeinen elävä muoto muinaisitäfriisistä on Elmsin friisin murre, jota puhutaan Saterlandin alueella entisessä [[Oldenburgin vapaavaltio]]ssa, varsinaisen Itä-Friisian eteläpuolella. Saterland, jonne friisien on ajateltu tulleen Itä-Friisiasta 1000-luvulla, oli pitkään kulkukelvottomien nummien ympäröimä. Kieli selvisi vuosisatoja tämän ja sen vuoksi, että ~~Saterlandin friisi~~saterlandinfriisi oli alueen asukkaille aina alasaksaa paremmassa asemassa. Toisena tärkeänä tekijänä Saterlandista tuli [[Kolmikymmenvuotinen sota\|kolmikymmenvuotisen sodan]] jälkeen osa [[Münsterin ruhtinashiippakunta]]a. Tämän seurauksena se päätyi katolisen kirkon vallan alle, ja se erotettiin sosiaalisesti protestanttisesta Itä-Friisiasta noin vuodesta 1630 lähtien. Katolisen lain mukaan ei-katolisen puolison tuli kääntyä katolilaisuuteen, joten saterlandilaisten ja itäfriisialaisten väliset yhteydet ja avioliitot kävivät harvoiksi. == Puhujat == Nykypäivän itäfriisin puhujien määrän arviot vaihtelevat. ~~Saterlandin friisiä~~Saterlandinfriisiä puhuu noin {{luku\|2250}} henkeä Saterlandin {{luku\|10000}} asukkaasta; noin {{luku\|2000}} puhuu sitä hyvin (joista hieman alle puolet on äidinkielisiä puhujia).<ref>Stellmacher, Dieter (1995). ''Das Saterland und das Saterländische''. Florian Isensee GmbH. ISBN 978-3-89598-567-6.</ref> Suurin osa äidinkielisistä puhujista kuuluvat vanhempaan sukupolveen, joten itäfriisi on vakavasti [[uhanalainen kieli]]. Se ei kuitenkaan välttämättä ole enää kuoleva, sillä useiden raporttien mukaan puhujien lukumäärä on kasvussa nuoremman sukupolven joukossa, ja jotkut kasvattavat lapsensa itäfriisinkielisiksi. ==Katso myös== {{Wikikieli\|code=stq\|kieli=~~Saterlandin friisinkielinen~~Saterlandinfriisinkielinen}} [[Friisia]] [[Friiseinsaaret]]

Ero sivun ”Itäfriisi” versioiden välillä