Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

65 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
p
kh
[katsottu versio][katsottu versio]
(Löytyi määritelmä)
p (kh)
==Verokiila Suomessa==
 
Keskituloisen verokiila oli vuonna 2007 arviolta 53,9 &nbsp;% (52,9 &nbsp;% vuonna 1991<ref>Helsingin Sanomat 28.1.2000</ref>): työnantajan työnteosta maksamasta summasta
* työntekijä sai 46,1 &nbsp;%,
* tuloveroihin meni 24,3 &nbsp;%,
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 &nbsp;%,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 10,2 &nbsp;%.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 18</ref>.
 
Siis keskivertotyöntekijä kannattaa palkata vain, jos hänen nettopalkkavaatimuksensa on alle 46,1 &nbsp;% siitä, mitä asiakas on hänen suorituksestaan maksamaan, koska erotus menee veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.
 
Vuonna 2007 rajaverokiila oli keskituloisella arviolta 63,4 &nbsp;%: työntekijälle tarkoitetusta lisäpalkasta (ylityöt, palkankorotus, sivutyö tms.)
* työntekijä sai 36,6 &nbsp;%,
* tuloveroon meni 35,9 &nbsp;%,
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 &nbsp;%,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 8,1 &nbsp;%.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 20</ref>.
 
Siis 100 euron arvoisesta lisäponnistelusta ei kannata maksaa keskituloiselle työntekijälle yli 36,6 euron nettopalkkiota.{{Lähde}}
Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (perheettömältäkin peräti 118 %{{Lähde|Linkki rikki}}<ref>[http://web.archive.org/web/20081207071346/http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja.
 
* Verokiila voidaan tarkastella myös hyödykekohtaisesti, esimerkiksi veron osuus on polttoaineessa useimmiten, 75 - 80 75–80&nbsp;%, kun tätä tarkastellaan työntekijän ja työantajan näkökulmasta progressiivisen huomioituna työnantajan, valtiolle perimät arvolisäverot, kuin myös muut maksut, kohdistuu Suomessa tietyissä hyödykkeissä tosiasiassa veroa jopa yli 90 % tuotteen hankintaan.{{Lähde}}
 
==Katso myös==