Versio 3. helmikuuta 2019 kello 21.00 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 886 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 19. kesäkuuta 2019 kello 11.16 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta kielenhuoltoa Uudempi muutos →
Rivi 15: Ennen [[Filip II (Espanja)\|Filip II:n]] valtaantuloa jotkut moriskot keräsivät vaurautta ja nousivat huomattavaan valtaan yhteiskunnassa. Etenkin Aragonian ja Valencian aateliset halusivat pitää moriskovasallit henkilökohtaisen valtansa alla, ja suojelivat heitä inkvisition syytteiltä puolustamalla kärsivällisyyttä ja uskonnollista opetusta. Vuonna 1567 Filip II kuitenkin muutti toimintatapoja. Hän käski moriskoja luopumaan arabiankielisistä nimistään ja perinteisestä vaatetuksestaan, ja kielsi [[arabian kieli\|arabian kielen]] käytön. Lisäksi katolisten pappien tuli opettaa moriskojen lapsia. Vastauksena toimenpiteisiin, moriskot tarttuivat aseisiin [[Alpujarrasin kapina]]ssa vuosina 1568-71. Espanjalaiset vakoilijat kertoivat että [[ottomaanit\|ottomaanien]] sulttaani [[Selim II]] suunnitteli hyökkäystä [[Malta]]lle, ja sieltä yhä Espanjaan. Raporttien mukaan Selim halusi lietsoa kapinaa Espanjan moriskojen keskuudessa. Lisäksi ''noin neljätuhatta [[turkkilaiset\|turkkia]] ja [[berberit\|berberiä]] oli tullut Espanjaan taistelemaan [[Alpujarras]]in kapinallisten rinnalla''<ref name="Kamen, p. 224">Kamen, ''Spanish Inquisition'', p. 224.</ref>, mikä oli selvä sotilaallinen uhka. ''Molemmin puolin tehdyt ylilyönnit olivat vailla vertaisiaan aikalaisten keskuudessa: se oli sen vuosisadan raain Euroopassa sodittu sota.''<ref name="Kamen, p. 224"/> Kastilian joukkojen voitettua maurien kapina, noin 80  000 mauria karkotettiin Granadan maakunnasta. Suurin osa heistä asettui asumaan muualle Kastiliaan. Alpujarrasin kapina kovensi monarkian otteita, ja sen seurauksena [[Espanjan inkvisitio]] lisäsi moriskojen syytteeseenpanoa ja vainoa. ===Hugenottien tuki=== Rivi 36: Ne moriskot, jotka halusivat pysyä katolisina, löysivät useimmiten kodin Italiasta, etenkin [[Livorno]]sta. Pakolaisten valtaenemmistö asettui muslimien hallitsemiin maahan, etupäässä [[Ottomaanien valtakunta]]an ([[Algeria]]an, [[Tunisia]]an ja [[Marokko]]on). <blockquote> ''Saadi-dynastian sulttaani [[Muhammad ash-Sheikh]]in hallituskautena (~~1554-57~~1554–57) turkkilaisten uhka Marokon itärajalla oli vakava, ja monarkki, vaikka olikin kristittyjen vastaisen sodan sankari, toimi poliittisen realistisesti liittoutuessaan Espanjan kuninkaan, kristittyjen puolustajan, kanssa. Kaikki muuttui vuonna 1609, kun Espanjan kuningas Filip III päätti karkottaa moriskot, jotka olivat kristityiksi kääntyneitä (tai käännytettyjä) muslimeja. Maurikapinalliset, jotka kieltäytyivät kristinuskoon kääntymisestä, muodostivat eräänlaisen valtion valtion sisällä. Espanjan hallitsijat, jotka turkkilaisten painostaessa idässä, näkivät moriskoissa ''potentiaalisen vaaran'', päättivät karkottaa heidät, etupäässä Marokkoon."<ref>[http://www.clio.fr/BIBLIOTHEQUE/le_maroc_et_l_occident_du_xvie_au_xxe_siecle.asp Bernard Lugan, ''Histoire du Maroc: Le Maroc et L'Occident du XVIe au XXe Siecle'']</ref></blockquote> [[Tiedosto:Moriscos Port d'Orán. Vicente Mestre.jpg\|thumb\|upright=1.5\|Moriskojen maihinnousi [[Oran]]in satamassa (1613, Vicente Mostre), Fundación Bancaja de Valencia]] Rivi 42: Tutkijat ovat huomauttaneet että monet moriskoista liittyivät [[barbareskit\|barbareskeihin]], joiden verkosto ulottui Marokosta [[Libya]]an. Marokon sulttaanin palveluksessa olleet moriskopalkkasotilaat ylittivät Saharan, ja [[arkebuusi\|arkebuuseja]] käyttäen valtasivat [[Timbuktu]]n ja Nigerin mutkan vuonna 1591. Morisko toimi [[Egypti]]n sulttaani [[al-Ashraf Tumanbay II]]:n (Egyptin viimeinen [[mamelukki]]sulttaani) sotilaallisena neuvonantajana kun Tumanbay II puolusti Egyptiä sulttaani [[Selim I]]:n johtamaa ottomaanien hyökkäystä vastaan 1517. Moriskoneuvonantaja kehotti sulttaani Tumanbayta luottamaan ratsuväen sijasta aseistettuun jalkaväkeen. Arabialaiset lähteet kertovat että monet Tunisian, Libyan ja Egyptin moriskoista liittyivät ottomaanien armeijaan. Monet Egyptin moriskoista liittyivät aikanaan [[Muhammad Ali (Egypti)\|Muhammad Alin]] armeijaan. Lukuisat moriskot jäivät Espanjaan ja elivät kristittyjen keskellä. Toiset jäivät puhtaasti uskonnollisista syistä, toiset taloudellisista. Pelkästään Granadan kuningaskuntaan on arvioitu jääneen vuoden 1609 karkotuksen jälkeen 10 ~~000 – 15~~  000–15 000 moriskoa.<ref>{{cite web \| title=La guerra de los moriscos en las Alpujarras \| url=http://www.lasalpujarras.org/moriscos/index.htm \| accessdate=2006-11-26 }}</ref> ==Moriskojen jälkeläiset ja Espanjan kansalaisuus==

Ero sivun ”Morisko” versioiden välillä