Ero sivun ”Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista” versioiden välillä

! Valmistunut

! Sijainti

! Paikkakunta

! Huom.

|1920

|Sairaalatie 9

|[[Alajärvi]]

|nykyinen Alajärven nuorisoseurantalo, Aallon ensimmäinen toteutettu suunnitelma

|1923

|Kramsunkatu

|[[Jyväskylä]]

|korjaussuunnitelma ja lisärakennus, nyk. kaupunginjohtajan virka-asunto ja edustustila<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/%C3%84lyl%C3%A4n-talolla-on-arvonsa/639667 | Nimeke = Älylän talolla on arvonsa | Tekijä = Mervola, Pekka | Julkaisija = Keskisuomalainen | Ajankohta = 15.9.2014 | Viitattu = 23.2.2018}}</ref>

|1923

| Kirkkotie 21

| [[Lapua]]

|

|1923

|Ponneranta, Töysä

| [[Alavus]]

|

|1924

|[[Tarvaala]], Lievestuoreenjärven pohjoisosa

| [[Laukaa]]

|

|

|1925

| [[Karstula]]

|

|1925

|Hongikontie 9, Taulumäki

| [[Jyväskylä]]

|muutostyöt kaksikerroksiseksi

|1925

|Väinönkatu 7, Väinönkadun ja Kauppakadun kulma

| [[Jyväskylä]]

|

|1924

|1926

| [[Jyväskylä]]

|rautatieläisten asuintalo

|1926

|Kauppakatu 17

| [[Seinäjoki]]

| nyk. [[Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo]]

| 1926

|Väinöntie 4

| [[Alajärvi]]

| lisärakennus 1938

|1926

|1927

| [[Saarijärvi]]

| Muutostyöt [[Jaakko Kuorikoski|Jaakko Kuorikosken]] vuonna 1860 suunnittelemaan kirkkoon.

|1928

|

| [[Alajärvi]]

|Alajärven vanha kunnansairaala

|1928

| Humaliston- ja Puutarhakadun kulma

| [[Turku]]

|

|1928

|Läntinen Pitkäkatu 20

| [[Turku]]

|

|1928

|Vapaudenkatu 12, Lounaispuiston lavan takana Vapaudenkadulla

| [[Jyväskylä]]

|

|

|1928

| [[Joensuu]]

|

|1929

|Kilpisenkatu 8

| [[Jyväskylä]]

|vuodesta 1934 lähtien nimeltään Valtiontalo

|1929

|Kirkkotie 7

| [[Muurame]]

|

|1930

|Kauppiaskatu 5

| [[Turku]]

|

|1930

| Alvar Aallontie 275

| [[Paimio]]

| asunnot 1931–1933

| 1932

|

| [[Tartto]], [[Viro]]

|

| 1932

|

| [[Jyväskylä]]

|

|1933

| [[Toppila]]

| [[Oulu]]

|laajennus 1942–1944, purettu osittain 1986–1991

| 1935

| [[Lenininpuisto (Viipuri)|Lenininpuisto]]

|

| {{paikkalinkki|60.709|28.747|nimi=Viipurin kirjasto}}

| 1936

| Riihitie 20

| [[Helsinki]]

| Aallon oma kotitalo, nykyään museona

|

|1937–1938

| [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]

| rakennuksia myös 1950 ja 1952–1953

|1938

|

| [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]

|

|

|1939

| [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]

|

|1939

|Inkeroinen

| [[Kouvola]]

|Käsittää ns. Mestaritalot, Insinööritalot ja Tervalinja-talot sekä kolme myöhempää asuinrakennusta vuosilta 1951–1956.

|1939

|Alvar Aallon tie 4, [[Kauttua]]

| [[Eura]]

|

|1939

|Noormarkku

| [[Pori]]

| sauna 1946

|1939

| [[Pirkkola]]

| [[Helsinki]]

| myöhemmin muutettu

|1938

|

| [[Kouvola]]

|myöhemmin myös useita muita rakennuksia samalla tehdasalueella

|

|1940

| [[Kouvola]]

|

|1941

| Nekala

| [[Tampere]]

|

|1942–1944

|[[Kauttua]]

| [[Eura]]

|Lohiluoman insinööritalo (1944), Varkaudenmäen tehdastalot (1942–1946), asuntola/konepaja (1943–1944), sähkötalot (1944), autotalli sekä jokirannan sauna- ja pesularakennus (1946)

|1943

|Varkaudenmäentie, [[Kauttua]]

|[[Eura]]

|Kauttuan paperitehtaan naisvirkalijoiden asuntola

|1942, 1948

| Kornetintie 18 ja 22 [[Pitäjänmäki]]

|[[Helsinki]]

|

|1943

| [[Jääski]]

|

|

|

|1943–1946

| [[Kittilä]]

|Pohjoisimmat Aallon suunnittelemat rakennukset

|

|1945

| [[Vaasa]]

| myös joitain muita pieniä rakennuksia tehdasalueella

|

|1940-luku

| [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]

| konttori- ja konepajarakennus, lasivarasto, Karhunkadun asuintalo ja ns. Tennistalot

|

|1945–1946

| [[Kouvola]]

| AA-tyypin omakotitalot rakennettu 1945 alkaen, kauppa vuonna 1947.

|

|1946

| [[Pori]]

|Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös 1942 Ahlströmin Karhulan tehtaiden johtajan asunto

|1946

|Vanaja

| [[Hämeenlinna]]

|[[Vanajan Autotehdas|Vanajan autotehtaan]] työntekijöiden asuntoja.

|1946

| Koskion rannalla

| [[Pertunmaa]]

| rakennuttaja Jörgen Schauman, nyk. yksityinen

|1946, 1949

|Aaltopuisto

| [[Vaasa]]

|12 puutaloa ja muuntamorakennus valmistuneet 1946, viisi kivitaloa ja sauna 1949

|1947

|Uksinkuja

| [[Ruotsinpyhtää]]

|

| 1947

|

|

|

|

|1948

| [[Heinolan maalaiskunta]]

|

|

|1949

| [[Tampere]]<!-- vai Kuru, Ylöjärvi ? -->

|

| 1949

| [[Massachusetts Institute of Technology]] (MIT)

|

|{{paikkalinkki|42.3566|-71.0958|name=Baker House}}

|1950–1951

| Ilmarinkadun ja Väinölänkadun välissä

| [[Tampere]]

|

| 1951

| [[Erottaja]]

| [[Helsinki]]

| Paikalla ensin 1941 valmistunut tilapäinen rakennelma, jonka tilalle nykyinen rakennettiin.

|1952

|Ratakatu 9, [[Punavuori]]

| [[Helsinki]]

|

|1952

|Otaranta 6<!-- vai Luolamiehentie 7? -->

| [[Espoo]]

| laajennus 1954

|1952

| Säynätsalo

| [[Jyväskylä]]

|

|1952

|

| [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]

|

|1952

| Ramsinniementie 24 [[Kallvik]]

|[[Helsinki]]

|

|1953

|

| [[Oulu]]

|asuintaloja 1952–1956 ja 1958–1963, tehdas 1965

|1953

|Sondby

| [[Porvoo]]

|

| 1953

| [[Seminaarinmäki]]

| [[Jyväskylä]]

|

|1954

|Muuratsalo, Säynätsalo

| [[Jyväskylä]]

|

|1954

|Aviapolis

| [[Vantaa]]

|

| 1954

| [[Seminaarinmäki]]

| [[Jyväskylä]]

|

| 1954

| [[Seminaarinmäki]]

| [[Jyväskylä]]

|

|1954

|[[Seminaarinmäki]]

| [[Jyväskylä]]

|nyk. Jyväskylän yliopiston "Philologica"

|1954

|

| [[Jyväskylä]]

|nyk. Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos

|1954

| Kadetintie 10, Riihitie 14 ja Tallikuja 2, 4 ja 6, [[Munkkiniemi]]

| [[Helsinki]]

|

|1954

|Konemiehentie 1, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1954

| [[Uimaharju]], [[Eno]]

| [[Joensuu]]

|

| 1954

|

|

|

| 1955

| Keskuskatu 3

| [[Helsinki]]

|

|1955

|Metallimiehenkuja 2, Otaniemi

| [[Espoo]]

| laajennus 1962

| 1955

| Munkkiniemi, Tiilimäki 20

|[[Helsinki]]

| lisärakennus 1963

| 1955

|Seminaarinmäki

| [[Jyväskylä]]

|

| 1955

|Pitkäkatu 2

| [[Jyväskylä]]

| nykyinen AaltoAlvari, laajennuksia 1964 ja 1975

| 1955

| Seminaarinmäki

| [[Jyväskylä]]

|

|1955

|

| [[Jyväskylä]]

|

|1955

|Seminaarinkatu 15, Seminaarinmäki

| [[Jyväskylä]]

|"Capitolium", ent. Kasvatusopillinen korkeakoulu; kirjastosiipi 1958

|

|1955

| [[Hamina]]

|paperikonehallit 1 ja 2; laajennuksia 1958 ja 1972

|1955

| [[Pitäjänmäki]]

| [[Helsinki]]

|

| 1955–1957

| [[Hansaviertel]]

| alueella myös useiden muiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia

|

| 1956

|

| Suomen paviljonki [[Venetsian biennaali]]ssa

|

|1956

| Nordenskiöldinkatu 12

| [[Helsinki]]

|

|

|1957

| [[Kajaani]]

|

|1955

|1957

| [[Imatra]]

|

|1957

|Torsanjärvi

|[[Ruokolahti]]

|

|1958–1987

| Koulukatu 21

| [[Seinäjoki]]

|

|1958

|Sturenkatu 4

| [[Helsinki]]

|

|1958–1961

|

| [[Rovaniemi]]

|

| 1959

|

|

| {{paikkalinkki|48.7699|1.85421|nimi=Maison Louis Carré}}

|1959, 1962, 1963

|Koskikadun ja Jaakonkadun varrella

| [[Rovaniemi]]

|kolme asuin- ja liikerakennusta keskustassa

|1960

|Alakanavantie

| [[Lieksa]]

|

|1960

|Aaltokeskus

| [[Seinäjoki]]

|

|1960

|Biologinkuja 5, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1960–1964

|

| [[Hamina]]

| Summan paperitehtaan johtajien ja työläisten asunnot

|1961

|Alvar Aallon katu 7, Ruusupuisto, Älylä

| [[Jyväskylä]]

|samaa kokonaisuutta kuin Alvar Aalto -museo

|1961

|Jorma Eton tie 8

| [[Rovaniemi]]

| teatterisali 1972, kongressisali 1975

| 1961

|

|

| {{paikkalinkki|60.1445|16.1771|nimi=Aaltohuset}}

|1962

|Kanavaranta 1

| [[Helsinki]]

|

|1962

|[[Aaltokeskus]]

| [[Seinäjoki]]

|

|1962

| Viitaniementie 16, Viitaniemi

| [[Jyväskylä]]

|

|1962

|Otakaari 6, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1962

|Ruukintie

| [[Lieksa]]

|

| 1962

|

|

| {{paikkalinkki|52.4197|10.7859|nimi=Alvar-Aalto-Kulturhaus}}

| 1962

|

| [[Bremen]], [[Saksa]]

|

| 1962

|

|

| {{paikkalinkki|52.4096|10.7697|nimi=Pyhän Hengen kirkko}}

|1963

| Lämpömiehenkuja 3, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1964

|[[Tapiola]]

| [[Espoo]]

|As Oy Kannastorni, As Oy Harjuviita 1, 16 ja 18 sekä As Oy Otatornit

|1964

|Keskussairaalantie 2

| [[Jyväskylä]]

|Jyväskylän yliopiston ylioppilastalo

|1964

|Jämeräntaival 3, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1965

|Otakaari 11-15, Otaniemi

| [[Espoo]]

| laajennus 1969<br>(lisärakennus 1985 [[Elissa Aalto]])

|1965

|Otakaari 1, Otaniemi

| [[Espoo]]

| laajennus 1975

|1965

|[[Aaltokeskus]]

| [[Seinäjoki]]

|

|1965

|Fabianinkatu 29

| [[Helsinki]]

|

|1956

|1965

| [[Seinäjoki]]

|

|1961

|1965

| [[Rovaniemi]]

|

|1965

| Pohjolankatu

| [[Rovaniemi]]

|

|1965

|Myllymäenkatu 1

| [[Pietarsaari]]

|

| 1965

|

|

|

|1966

| Kivimiehentie 4, Otaniemi

| [[Espoo]]

| laajennus 1973 ja 1978

|1966

| Puumiehenkuja 2, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1966

| Otakaari 8, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

| 1967

|

|

|

|1968

|Alvar Aallon katu 9, [[Aaltokeskus]]

| [[Seinäjoki]]

|

| 1968

|

|

|

| 1968

| {{paikkalinkki|64.1381|-21.9469|nimi=Pohjolan talo}}

|

|

|1969

|Pohjoisesplanadi 39

| [[Helsinki]]

|

|1969

|Otaniementie 9, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1967

|1969

| [[Järvenpää]]

|

|1969

|Asematie 6, [[Tammisaari]]

| [[Raasepori]]

|laajennusosa 1986; nykyisin ravintola Piazza

|1970

|Alvar Aallon tie 1

| [[Alajärvi]]

| kaupungintalo 1967, terveyskeskus 1967 ja seurakuntatalo 1970

|1970

|Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun kulmassa

| [[Jyväskylä]]

| nykyisin Tietotalo

|1970

|Seminaarinmäki

| [[Jyväskylä]]

|

|1970

|Itäinen rantakatu 7, Tammisaari

| [[Raasepori]]

|

| 1970

|

|

|{{paikkalinkki|45.0534|-122.747|nimi=Mount Angelin luostari}}

|1971

|Mannerheimintie 13

| [[Helsinki]]

| kongressisiipi 1975

|1971

| Tekniikantie 6, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

|1972

|Luolamiehentie 4, Otaniemi

| [[Espoo]]

|

| 1972

|

|

| {{paikkalinkki|57.0426|9.9056|nimi=Kunsten}}

|1973

|Alvar Aallon katu 7

| [[Jyväskylä]]

|

|1973

|Kampinkuja 2

| [[Helsinki]]

|

| 1974

|

| [[Ruotsula]], [[Korpilahti]]

| sauna 1968

|1979

|Hannikaisenkatu 17 ??

| [[Jyväskylä]]

|

| 1978

| Kirkkokatu 4

| [[Lahti]]

|

| 1980

|

|

|

|1982

|Vapaudenkatu 36

| [[Jyväskylä]]

|[[Elissa Aalto]] teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua.

|1987

|[[Aaltokeskus]]

| [[Seinäjoki]]

|Elissa Aalto teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua.

|1988

|Hallituskatu 7

| [[Rovaniemi]]

|Elissa Aalto teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua.

| 1988

|

| [[Harald Deilmann]] teki lopulliset piirustukset Alvar Aallon kuoltua.

|

|1991

|Kirkkotie 7

| [[Alajärvi]]

|Aallon arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö, toimiston muut arkkitehdit suunnittelivat Alvar Aallon kuoleman jälkeen.