Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kirjoitusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
kielenhuoltoa
Rivi 12:
Journal of Money Laundering Control julkaisi 2015 tutkimuksen, jossa harmaan talouden määrän Suomessa arvioitiin olevan 12,9 prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] (BKT).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schneider, Friedrich & Raczkowski, Konrad & Mróz, Bogdan|Otsikko=Shadow economy and tax evasion in the EU|Selite=|Julkaisu=Journal of Money Laundering Control|Vuosi=2015|Julkaisija=Emerald Group Publishing Limited | Kieli = {{en}}}}</ref> Euroopan komission arvion mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi vuonna 2011 ollut 13,7 prosenttia BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.atkearney.com/documents/10192/1743816/The+Shadow+Economy+in+Europe+2013.pdf|nimeke=The Shadow Economy in Europe, 2013|tekijä= Schneider, Friedrich |ajankohta=2013|julkaisija=AT Kearney |viitattu=24.2.2018| Kieli ={{en}}}}</ref> Komission julkaiseman raportin mukaan vuonna 2013 EU jäsenmaissa keskimäärin 11,6 prosenttia yksityisen sektorin työpanoksesta jäi ilmoittamatta, Suomessa 9,3 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8c3086e9-04a7-11e8-b8f5-01aa75ed71a1/language-en|nimeke=An evaluation of the scale of undeclared work in the European Union and its structural determinants: estimates using the Labour Input Method|tekijä=Williams, Colin C. et al.|ajankohta=26.1.2018 |julkaisija=EU|viitattu=20.2.2019}}</ref> Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät ole kuitenkaan pitäneet Euroopan komission arviota Suomessa ilmoittamatta jääneestä työpanoksesta realistisena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/menetelm%C3%A4arvio/|nimeke=Menetelmäarvio|ajankohta= 21.5.2018|julkaisija=Verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö|viitattu=24.2.2019}}</ref>
 
Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4 prosentista 18,5 prosenttiin maiden BKT:sta ( vuonna 2013 yhteensä 2&nbsp;150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31&nbsp;%), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28&nbsp;%) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27&nbsp;%) ja [[Latvia]]ssa (26&nbsp;%). Tämän tutkimuksen arvio harmaan talouden osuudeksi Suomessa oli yhteensä 13,0 prosenttia vuonna 2013 (25,8 miljardia euroa). [[Eurostat]]in mukaan vuonna 2013 toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus on EU-alueella rakennustoiminnassa (31 &nbsp;%), tukku- ja vähittäiskaupassa (20 &nbsp;%), hotelli- ja ravintolatoiminnassa (19 &nbsp;%), tuotannollisessa toiminnassa (15 &nbsp;%) ja maataloudessa (15 &nbsp;%).<ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
 
Harmaan talouden mittaaminen on vaikeaa, joten siitä ei ole tehty yhtä paljon tutkimuksia kuin [[verovaje]]esta. Verovaje muodostuu myös muusta kuin harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä, mutta se voi jossain määrin korreloida harmaan talouden määrän kanssa. Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Vuonna 2015 Varsovan yliopisto julkaisi artikkelin, jossa Suomen kokonaisverovajeen arvioitiin vuonna 2014 olleen 5,2 prosenttia BKT:sta. Euroopan maiden keskiarvon arvioitiin olleen 10,7 prosenttia BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://cejsh.icm.edu.pl/cejsh/element/bwmeta1.element.desklight-108405b3-cdb6-41cb-953f-ceab29c9bb40|nimeke=Measuring the tax gap in the European economy|tekijä=Raczkowski, Konrad|julkaisu=Journal of Economics & Management|ajankohta=2015|julkaisija=The Central European Journal Of Social Sciences And Humanities (CEJSH)|viitattu=24.2.2019}}</ref>
Rivi 94:
Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016.<ref name=talousrikollisuus/>
 
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -20172013–2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/ | Nimeke = Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa | Ajankohta = 17.9.2018 | Julkaisija = verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi 2016–2020 | ajankohta= 28.4.2016 |julkaisija=Sisäministeriö |viitattu=24.2.2019}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018.<ref name=vhpanostaa/>
 
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy esimerkiksi tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.