Ero sivun ”Yrityksen saattohoito” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
kielenhuoltoa |
||
Rivi 1:
'''Yrityksen saattohoito''' on [[harmaa talous|harmaan talouden]] muoto, jossa vastaanotetaan esimerkiksi ostamalla yksityishenkilönä palkkiota vastaan konkurssiin ajautuva yritys. Tarkoituksena on vapauttaa yrittäjä veloista ja muista vastuista [[konkurssi]]tilanteessa.<ref name="Veroparatiisit20">Matti Ylönen. [https://books.google.fi/books?id=TzsbG4aAoTwC&pg=PA72 Veroparatiisit
Saattohoitaminen on laillista liiketoimintaa mikäli se ei sisällä konkurssipesän tyhjentämistä tai omaisuutta ei siirretä velkojien ulottumattomiin.<ref name="MTV3"/> Saattohoitajalle tärkeä tulonlähde on toiminnasta maksettava yleensä muutaman tuhannen euron palkkio.
Rivi 6:
[[1990-luvun lama]]n aikaan sanomalehtiin ilmestyi ilmoituksia, joissa tarjouduttiin ostamaan velkaantuneita yrityksiä. Kymmenien tuhansien yritysten ajautuminen konkurssiin loi kysyntää yritysten saattohoidolle. Ilmiö nousi jo tuolloin myös poliisin tietoisuuteen.<ref name="Yle2017">Jyri Hänninen. [http://yle.fi/uutiset/3-9574659 Konkurssiyrityksille kaupataan velka-armahdusta – usein yrittäjä sotketaankin rikosvyyhtiin]. [[Yle]]. 23.4.2017.</ref> Esimerkiksi vuonna 1999 [[Kouvola]]ssa ja [[Helsinki|Helsingissä]] toimineet neljä liikemiestä saivat syytteet talousrikoksista konkurssipesien saattohoidon takia.<ref>Merja Ojansivu. [http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003845911.html Yritysten saattohoitajille syytteet talousrikoksista]. [[Helsingin Sanomat|HS]]. 30.11.1999.</ref> Yritysten saattohoitamisella on kausittainen luonne, ja noin kymmenen vuoden välein ilmiö yleistyy.<ref name="Yle2017"/>
Yritysten saattohoitajat itse perustelevat olevansa yrittäjien ystäviä, tai tilanteen vaihtoehdottomuudella yrittäjälle. Suomessa yrittäjä saa konkurssissa osakseen julkisen häpeän, epärehellisen ihmisen maineen ja ikuinen velkavankeus voi pahimmillaan uhata.<ref name="Yle2017"/><ref name="SavonSanomat">Jouko Juutilainen [http://www.savonsanomat.fi/talous/Saattohoitaja-siivoaa-j%C3%A4ljet/488408 Saattohoitaja siivoaa jäljet]. [[Savon Sanomat]]. 10.2.2014.</ref><ref name="MTV3"/> Monella yrittäjällä taustalla voi olla myös kaiken toivon menettäminen.<ref name="YLehti">Anna-Silja Suutarinen. [https://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/3704/V%C3%A4lik%C3%A4si+putsaa+p%C3%B6yd%C3%A4n Välikäsi putsaa pöydän
Arviolta joka kymmenennessä konkurssissa esiintyy lain kannalta arveluttavia toimia, mutta valtaosa [[talousrikollisuus|talousrikollisuudesta]] on piilorikollisuutta. Talousrikoksissa kiinnijäämisen riski ja rangaistukset ovat myös huomattavasti pienempiä kuin muussa rikollisuudessa.<ref name="Yle2010"/>
==Toiminta==
Monesti saattohoidetut yritykset ovat niin velkaisia, että ei ole kenenkään velkojan etujen mukaista hakea niitä konkurssiin. Vuonna 2002 arvioitiin että noin
Vaikka yrityksen myyminen hetkeä ennen konkurssia ei vapautakaan vastuita ja veloista, niin monen saattohoidetun yrityksen kanssa toiminta onnistuu. Useista eri viranomaisista koostuva koneisto ei aina toimi. Monet pesänhoitajat eivät puutu toimintaa, vaikka huomaisivatkin taustalla olevan yrityksen saattohoitoa. Syitä tälle ovat esimerkiksi pesän varattomuus, velkojien haluttomuus ottaa kuluja itselleen, konkurssiasiamiehen toimistolla ei ole varoja selvitykseen tai [[asianajaja]] ei itse omalla riskillä halua maksaa kuluja.<ref name="Yle2017"/> Jopa 60 % konkursseista raukeaa varojen puutteesta.<ref name="SavonSanomat"/> Monesti rikostutkinnat myös kohdistuvat väärään henkilöön eli saattohoitajaan.<ref name="Yle2017"/> Saattohoitajan palveluksien käyttämisestä koituu kuitenkin yrittäjälle riskejä, mikäli esimerkiksi yrityksen kirjanpito on laiminlyöty ja rahaa on nostettu käteisenä ulos.<ref name="SavonSanomat"/>
Jos yrityksen ostava saattohoitaja antaa kaupan yhteydessä valheellisen todistuksen puutteellisen tai olemattoman kirjanpidon vastaanottamisesta, voi varsinainen tilintarkastusvelvollinen jäädä rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle. Rikoksesta joutuu tuolloin vastuuseen saattohoitajan asemassa oleva.<ref name="Veroparatiisit20"/>
Rivi 25:
Jotkut yritysten saattohoitajat tehtailevat rikoksia hankkimillaan yrityksillä. Tällöin yritystä voidaan käyttää esimerkiksi kuittikaupassa, [[rahanpesu]]ssa tai muun harmaan talouden välineenä. Perinteisesti yrityksen saattohoitaja tyhjensi pesästä kaiken mitä sieltä saattoi saada, mutta nykyään yritystä saatetaan käyttää hyväksi kaikin mahdollisin keinoin. Toimintaa voi verrata [[identiteettivarkaus|identiteettivarkauteen]], tai harmaan talouden valmiiden yritysten kaupan eri muotoihin. Yrityksen nimissä saatetaan tilata tavaraa, ottaa lainaa, avata pankkitilejä ja pestä rahaa.<ref name="Veroparatiisit20"/><ref name="YLehti"/><ref name="Yle2017"/>
Osa saattohoitajista tekee työtä kausittaisesti tai päätyy asemaan sattumalta. Uudehko ilmiö on ulkomaisten ja pääsääntöisesti [[viro]]laisten saattohoitajien saapuminen Suomeen. Heidän osaltaan tutkinta on vaikeaa, sillä asiakirjoja täytyy kääntää muun muassa viroksi ja lähettää virka-apupyyntöjä ulkomaille. Ulkomaiset saattohoitajat ottavat vastuulleen yhden tai kaksi konkurssipesää ja poistuvat sen jälkeen maasta. Joskus saattohoitajaksi saattaa päätyä huono-osainen kadunmies. Räikeimmillään tämä ei edes ole tiennyt olevansa yrityksen omistaja.<ref name="YLehti"/><ref name="Yle2017"/><ref name="Yle2010">Ari Mölsä. [http://yle.fi/uutiset/3-5532207 Konkurssirikolliset erikoistuvat
==Oikeuskäytäntö==
Rivi 37:
==Kirjallisuutta==
*J. K. Tamminen. [http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1295 Konkursseja ja muita konnuuksia
| |||