Ero sivun ”Kapitalismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kielenhuoltoa |
|||
Rivi 1:
{{Talousjärjestelmät}}
'''Kapitalismi''' on [[talousjärjestelmä]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. CD-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>, jossa [[omaisuus]] ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa.<ref> Arleen J. Hoag, John H. Hoag. Introductory Economics. World Scientific, 2006. pp
[[Max Weber]]in määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu:<ref>Weber, Max (1927): General Economic History</ref>
Rivi 12:
[[Gilbert Keith Chesterton]] määritteli kapitalismin talousjärjestelmäksi, jolle on tunnusomaista, että pääoma on kertynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle ja että suuri enemmistö väestöstä palvelee mainittuja omistajia palkkaa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cjd.org/paper/roots/rchest.html | Nimeke = G.K. Chesterton and Dorothy Day on Economics: Neither Socialism nor Capitalism | Tekijä = Zwick, Mark & Zwick, Louise | Selite = When I say 'Capitalism,' I commonly mean something that may be stated thus: 'That economic condition in which there is a class of capitalists roughly recognizable and relatively small, in whose possession so much of the capital is concentrated as to necessitate a very large majority of the citizens serving those capitalists for a wage.' | Julkaisu = | Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Casa Juan Diego | Viitattu = 2009-12-16 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Vapaa markkinatalous eli [[laissez-faire]] (ransk. ''antakaa tehdä'') katsotaan joskus "puhtaaksi kapitalismiksi".<ref name="mcconnell1992">McConnell, Campbell R. and Brue, Stanley L., Microeconomics: Principles, Problems, and Policies. McGraw-Hill, 1992. p 38</ref> Laissez-faire tarkoittaa [[minarkismi|minarkismia]], [[minimivaltio]]ta<ref>François, Crouzet. The Victorian Economy. Routledge, 1982. p. 105</ref> tai valtion vallan [[anarkokapitalismi|eliminointia]], jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti. Täysin puhdasta laissez-faire -kapitalismia ei ole koskaan ollut käytännössä.<ref name="mcconnell1992"/><ref name="stromberg1977">{{Kirjaviite|Tekijä=Stromberg, Joseph R.|Nimike=The Political Economy of Liberal Corporatism|www=http://tmh.floonet.net/articles/strombrg.html|Vuosi=1977|Julkaisija=Center for Libertarian Studies}}</ref><ref name="mises1996chap15sec3">{{Kirjaviite|Tekijä=[[Ludwig von Mises|von Mises, Ludwig]]|Nimike=[[Human Action]], The Market: Capitalism|www=http://mises.org/humanaction/chap15sec3.asp|Julkaisija=[[Foundation for Economic Education]]|Julkaisupaikka=Irvington, NY|Vuosi=1996|Sivu=
Koska kaikki nykyiset suuret taloudet käsittävät sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa, on esitetty, että [[sekatalous]] kuvaa paremmin useita nykyisiä valtioita.<ref>{{cite book|author=Tucker, Irvin B.|title=Macroeconomics for Today|pages=553|year=1997}}</ref><ref>{{cite book|author=Case, Karl E.|title=Principles of Macroeconomics|publisher=Prentice Hall|year=2004}}</ref><ref>"all of the capitalistic societies of the West have mixed economies that temper capitalism" with interventionist government regulation and social programs. Shafritz, Jay M. (1992). The HarperCollins Dictionary of American Government and Politics. HarperPerennial. P. 93</ref>
Rivi 40:
== Kapitalismia puolustavia näkemyksiä ==
Vuosina 1000–1820 maailmantalous kasvoi peräti kuusinkertaiseksi, 50 % ihmistä kohden. Kapitalismin alettua levitä laajemmin vuosina 1820–1998 maailmantalous kasvoi 50-kertaiseksi eli 9-kertaiseksi ihmistä kohden<ref name=wolf44/>. Kapitalistisimmissa maissa kuten [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Australia]]ssa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] talous kasvoi 19-kertaiseksi henkeä kohden, vaikka niillä oli jo ennestään korkeampi lähtötaso, vuonna 1820 köyhässä Japanissa peräti 31-kertaiseksi, kun taas muualla maailmassa kasvu oli vain viisinkertainen henkeä kohden<ref name=wolf44>[[Martin Wolf]], ''[[Why Globalization works]]'', s.
[[Economic Freedom of the World]] -indeksin mukaan maailman taloudellisesti vapaimmissa eli kapitalistisimmissa maissa (viidennes) elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Taloudellisesti epävapaimmassa viidenneksessä maita vastaavat luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728
Maailmanlaajuinen BKT:n suuri kasvu osuu yksiin kapitalismin leviämisen kanssa.<ref>{{cite web |url=http://www.j-bradford-delong.net/TCEH/1998_Draft/World_GDP/Estimating_World_GDP.html |title=Estimating World GDP, One Million B.C. – Present |author=J. Bradford DeLong |accessdate=2008-02-26 }}</ref><!--DeLong ja Lucas ovat huomattavia taloustieteilijöitä ja yhteys on tieteessä laajalti hyväksytty--> Myös viikoittaisen työajan lyheneminen sekä lapsityövoiman ja vanhusten työnteon väheneminen on osoitettu olevan seurausta kapitalismin tuomasta vauraudesta.<ref>{{cite book|author=Barro, Robert J.|title=Macroeconomics|publisher=MIT Press|year=1997|isbn=0262024365}}</ref>{{Lähde tarkemmin}}<ref>{{cite web|url=http://www.taemag.com/issues/articleid.18013/article_detail.asp|title=Three Cheers for Global Capitalism |publisher=The American Enterprise|accessdate=2008-02-26|author=Norberg, Johan}}</ref> Valistusajan filosofin [[Adam Ferguson]]in mukaan markkinatalouden ongelmat synnyttävät [[tasapaino|vastavoimia]]. Markkinatalous oli Fergusonin mukaan siis [[paradoksi|paradoksaalisesti]] samalla kertaa moraalisen elämän mahdollistaja ja uhka sille.<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Konttinen, Esa |Osoite=http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/adam-ferguson-2013-kansalaisyhteiskunnan-moraaliset-perustukset |Nimeke=Adam Smith – markkinoiden sivistävä vaikutus |Sivusto=Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali |Ajankohta=8.9.2009}}</ref>. [[Ammattiyhdistysliike]] on myös ollut vaikuttamassa työntekijöiden työehtojen kehittymiseen.
| |||