Avaa päävalikko

Muutokset

1 merkki poistettu ,  5 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Opaali''' on [[amorfinen]] [[Pii (alkuaine)|pii]][[mineraali]], joka sisältää paljon [[Kidevesi|kidevettä]]. Opaali koostuu mikroskooppisen pienistä piioksidipalloista, jotka ovat järjestäytyneet säännöllisesti. Tämä järjestäytyminen saa aikaan [[valo]]n [[diffraktio]]ta, mikä aiheuttaa opaalille tyypillisen kirjavan värileikin. Rusehtavat, vihertävät ja mustat opaalit sisältävät epäpuhtauksina erilaisia luonnollisia [[Pigmentti|pigmenttejä]]. Tällaisia pigmenttejä ovat esimerkiksi [[garnieriitti]] (vihreä), [[rautahydroksidi]]t (ruskea), ja [[mangaaninoduli]]t (musta).<ref name="bulakh,wenk">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H. R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Meniliitti on opaalin harmaa tai ruskea muunnos, ja se on saanut nimensä [[Ménilmontant]]in mukaan.<ref>Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 207</ref>
 
Opaalia esiintyy kompakteina, läpikuultavina, lasimaisina massoina. Se voi esiintyä juonina ja lasimaisina aggregaatteina. Opaalia muodostuu [[Kuuma lähde|kuumissa lähteissä]] ja [[Geysir|geisiireissägeysireissä]], sekä [[Vesi|merivedestä]] [[Tiivistyminen|tiivistymällä]]. Opaali on ensimmäinen merivedestä tiivistyvä SiO<sub>2</sub>- faasi, mutta se on hyvin epävakaa, ja muuttuu helposti [[Kristobaliitti|kristobaliitiksi]] ja [[Tridymiitti|tridymiitiksi]]. Opaali on myös tärkeä komponentti esimerkiksi erilaisten [[Piilevä|piilevien]] ja [[sienieläin]]ten kuorissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327–328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Erilaisia opaaliperäisiä [[Sedimentti|sedimenttejä]], kuten opokaa (piisavi) ja diatomiittia käytetään esimerkiksi [[Keramiikka|keramiikan]] valmistuksessa, sekä erilaisina [[Suodatin|suodattimina]], hionta-aineina ja korkeita lämpötiloja kestävinä materiaaleina [[Kemianteollisuus|kemianteollisuudessa]] ja [[Öljyteollisuus|öljyteollisuudessa]]. Jalokiviopaaleja käytetään [[koru]]kivinä. Eräs tärkeä jalokiviopaalien esiintymä on Keski-[[Australia]]ssa sijaitseva Cooper Pedy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maapallon lisäksi opaaleja on löydetty myös Marsista.<ref>http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-198 NASA Orbiter Reveals Details of a Wetter Mars</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä