Ero sivun ”Puolan sota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 13:
 
==Farensbach 1617–1618==
Wolmar Farensbach hallitsi [[Dünamünde]]n linnaa [[Väinäjoki|Väinäjoen]] suulla Puolan alaisuudessa. 1616 hän riitautui puolalaisten kanssa ja lupasi siirtyä Ruotsin puolelle. Ruotsi otti haltuunsa [[Pärnu]]n, Dünamünden ja muutamia pienempiä linnoja, mutta pienen [[liettua]]laisen armeijan saapuessa Farensbach vaihtoi taas puolta. Ruotsi menetti muut linnat, mutta Pärnu jäi sen hallintaan. Aselepo solmittiin kahdeksi vuodeksi marraskuussa 1618.<ref>Korhonen I 1939: 147-167147–167.</ref>
 
==Riian valtaus 1621–1622==
Rivi 29:
Kustaa II Adolf päätti siirtää hyökkäyksensä painopisteen lännemmäksi ja hän nousi 25. kesäkuuta 1626 joukkoineen maihin [[Preussi]]n rannikolla [[Pillaun maihinnousu|Pillaussa]] (nykyinen [[Baltijsk]]). Joukkoja oli kaikkiaan kahdeksan jalkaväkirykmenttiä ja kolme skvadroonaa eli puolirykmenttiä. Lisäksi Tukholmassa oli joukkoihin lisätty vielä kaksi drabanttikomppaniaa, jolloin jalkaväkeä oli kaikkiaan 80 komppaniaa. Jalkaväen lisäksi oli yhdeksän komppaniaa ratsuväkeä ja jonkin verran tykistöä. Joukot nousivat maihin lähes ilman vastarintaa, koska alueen varustamistyöt oli aloitettu vasta kesäkuun alussa, ja joukkojen siirrot olivat vielä kesken.<ref name="PohPr2">[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Pillau_1626.htm Pohjanprikaatin kilta Pillaun maihinnousu]</ref>
 
Kustaa II Adolf siirsi laivoilla joukkojaan Passarge-joen suulle, jotta voitaisiin luoda Veikseliin ulottuva tukialue. Alt Passarge (nykyinen Stara Pasłęka) vallattiin 29. kesäkuuta rynnäköllä, jolla murskattiin sinne ehtineiden noin 10001&nbsp;000 puolalaisen sotilaan vastarinta. Braunsbergista (nykyinen Braniewo) luotiin varuskuntakaupunki ja sinne jätettyjen joukkojen tuli vallata myös Ermelandin tärkeimmät kaupungit Wormditt (nykyinen Orneta), Guttstadt (Dobre Miasto) ja Mehlsack (Pieniężno). Heinäkuun alussa joukot saavuttivat Veikselin ja vallattuaan Elbingin (nykyinen Elbląg), Marienburgin (nykyinen Malbork) sekä pienempiä kaupunkeja Kustaa II Adolf sai hallintaansa Veikselin itäisen haaran. Läntisen haaran valvontaan saattamiseksi päätettiin vallata Dirschau, jonne marssittaessa vallattiin Mewe (Gniew) ja Stargard (Starogard Gdański). Kustaa II Adolfin toive Danzigin puolueettomuusjulistuksesta ei kuitenkaan toteutunut, vaikka vapaakaupungin kauppa oli estetty.<ref name="PohPr"/>
 
Ruotsalaisten eteneminen pysähtyi joukkojen hajaannuttua kaupunkien varuskunniksi. Kustaa II Adolf joutui odottamaan vahvistusten saapumista heinä-elokuun vaihteessa, jona aikana Puola keskitti joukkojaan ruotsalaisten luoman sillanpään ympärille. Vahvennuksina toimitettiin muun muassa Suomesta [[Pohjanmaan jalkaväkirykmentti]], [[Porin läänin jalkaväkirykmentti]] sekä kaikki ratsuväen komppaniat. Tämä asetelma jatkui seuraavat kolme vuotta, jolloin vuoroin puolalaiset ja ruotsalaiset etenivät vallaten alueita ja kaupunkeja.<ref name="PohPr"/>